Museiverket

 SÖKALTERNATIV

objekt landskapsvis
 

KARTSÖK

landskapskarta Lappland Mellersta Österbotten Norra Österbotten Kajanaland Norra Karelen Södra Karelen Österbotten Norra Savolax Södra Savolax Kymmenedalen Mellersta Finland Södra Österbotten Päijänne-Tavastland Nyland - östra Egentliga Tavastland Nyland - västra Birkaland Satakunta Egentliga Finland

Texterna är tillsvidare enbart på finska i enspråkigt finska kommuner.

Suonenjoki Pohjois-Savo

Iisveden tehdas- ja rautatieasemaympäristö

Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun: Iisveden tehdas- ja rautatieasemaympäristö
Kuvaus
Iisveden tehdas- ja rautatieasemaympäristö on sisävesisataman ja rautatieaseman ympärille kasvanut puunjalostusteollisuuden ja puutavarakuljetusten ympäristö. Iisveden saha on yksi parhaiten säilyneistä höyrysahakauden sahalaitoksista. Liikennehistoriallisesti merkittäviä ovat Iisveden satama, joka on ollut maamme tärkeimpiä sisävesiliikenteen satamia, sekä rautatieaseman alue. Iisveden puuteollisuus- ja liikenneympäristöön kuuluu sahatyöväen omaehtoisesti rakentamat asuinalueet. Hyvin säilynyt, tiiviisti kaavoittamattomalle maalle ilman valvontaa rakentunut Kolikkoinmäki on sahojen ympärille syntyneistä mökkikylistä omaleimaisimpia.

Monipuolinen ja hyvin säilynyt Iisveden saha- ja liikenneympäristö on muodostunut Iisveden eteläpohjukkaan paikkaan, jossa kohtaavat Pielaveden laajat uittoyhteydet sekä Kouvolan ja Kuopion välisen Savon radan haararata. Jauholahden rannalla olevan Iisveden sahan eli Metsä Oy:n sahan rakennuskanta palautuu poikkeuksellisen vahvasti ja yhtenäisesti höyrysahakauteen. Höyrysahan rakennuskanta on säilynyt ja täydentynyt sopusuhtaisesti. Teollisuushistoriallista arvoa lisää vanhan voima-aseman höyrykone. Sahan alueen ilmeessä keskeisiä ovat tiilinen savupiippu sekä kaarikattoiset tuotantorakennukset.

Savon Pispalaksi kutsuttu Kolikkoinmäen tiivis asuinalue on sahojen työläisten pääosin 1919-1927 rakentama. Kolikkoinmäellä on kaikkiaan viitisenkymmentä asuinrakennusta, mökkiä, jotka on pystytetty vapaasti mäkiseen maastoon Saastamoinen Oy:ltä ostetuille tonteille. Yksi- tai puolitoistakerroksiset, pääosin lautarakenteiset rakennukset on sijoitettu paikoin vain kolmen - neljän metrin päähän toisistaan kapean kujan molemmin puolin. Etenkin myöhemmin rakennettu pohjoisosa on tiivis ja sen palstat ovat muita pienempiä. Suonenjoen Kotiseutumuseo esittelee yhtä pihapiiriä Kolikkoinmäen työläiskotimuseona muiden talojen ollessa edelleen asuttuja. Iisveden itärannalla, jyrkässä rinteessä, on 1900-luvun alkupuolella samaan tapaan rakennettu pienempi asuinalue Venetsia.

Iisveden rannalla on 1920-1930-luvulla kolmen sahan toimintoja varten rakennettu satama lukuisine pistoraiteineen ja lastausalueineen. Satamaan johtaa Savonradalta rakennettu seitsemän kilometriä pitkä haararaide. Asemarakennuksen lisäksi tiiviillä asema-alueella on kaksi asuinrakennusta, kaksoisvahtitupa vuodelta 1887 ja toinen asunto vuodelta 1930, niiden talousrakennuksia sekä laiva- ja rautierahdin varastoinnissa toiminut rantamakasiini aseman perustamisajalta.
 
Historia
Iisveden tehdas- ja rautatieasemaympäristö muodostui Pielaveden sisävesiliikennereitin ja rautatien yhteyteen, joka takasi puunjalostusteollisuudelle hyvät kuljetusolosuhteet. Iisveden satamaan johtava rautatien haararata rakennettiin Kouvolan ja Kuopion välisen Savonradan rakentamisen yhteydessä 1887-1889. Asemarakennus valmistui 1889 Bruno Granholmin Oulun radalle laatimien tyyppipiirustusten mukaisesti. Sitä jouduttiin laajentamaan jo 1900-1905, samoin Granholmin suunnitelmin. Päijänteen pohjoispuolella olevien suurten vesistöjen kanavoiminen 1890-1920-luvulla liittyi rautatiehankkeisiin ja rakennettiin puunjalostusteollisuuden tarpeita silmälläpitäen. Iisvesi-Pielavesi -reitti avattiin 1895.

Puutavaraliikemies ja suurtilallinen Heikki Peura perusti Iisvedelle sahan 1896. Sahan lisäksi Peuran toimialaan kuuluivat Iisvedellä mylly, lankarullatehdas, tiilitehdas, hiilipolttimo ja liikennöinti höyrylaivoilla. Iisveden sahateollisuus laajeni kaikkiaan neljän sahan sekä vilkkaan sataman ja rautatie-aseman yhdyskunnaksi kylätaajamineen. Iisveden satamasta suuntautui puutavaraliikennettä myös raiteille ja alueella toimi useita puutavaraliikkeitä.

Iisveden sahaustoiminta vilkastui ja oli kukoistavimmillaan 1920-luvulla. Iisveden Metsä Oy:n höyrysaha valmistui 1924 paikallisten metsänomistajien osuuskuntapohjaisena laitoksena. Sahateollisuus alkoi supistua 1950-luvulla, jolloin yksi Iisveden sahoista, Kymi, lopetti toimintansa. Rauma-Repolalle siirtynyt Peuran saha suljettiin 1983. Iisveden Metsä Oy:n saha on toiminut näihin päiviin asti.

Työväen asuntoalueet kasvoivat sahojen läheisyyteen. Sahojen ympäristö kuului pääasiassa paikalliselle Eevalan tilalle, jonka omistaja oli haluton myymään niitä tonttimaiksi. Maita hankittiin Saastamoinen Oy:n metsänhoitajan nimiin, joka paalutti viljelymaiden reunalla olleen viljelykseen kelpaamattoman, Kolikkoinmäkenä tunnetun alueen tonteiksi. Koska tonttimaasta oli pula, moni asukas myi tontin toisen puolikkaan eteenpäin ja asuinalueesta tuli tiivis. Kolikkoinmäen rakennukset tehtiin omin voimin sahoilta työtä vastaan saaduin tarvikkein.

Sahan ympäristön kasvusta huolestuneena Suonenjoen kunnanvaltuusto hyväksyi Iisveden 1926 taajaväkiseksi yhdyskunnaksi alueen kaavoittamiseksi. Yleisten rakennusten ylihallituksen laatima kaava saatiin laadittua sahojen vastustuksen vuoksi vasta 1938, jolloin suuri osa alueesta oli jo rakennettu.
 
Lisätietoa
Seppo Häkli, Suonenjoen Kolikkoinmäki. 1920-luvulla rakennetun omakotialueen perusparannus- ja kehittämissuunnitelma. Diplomityö, TTKK 1978.

Järviliikennettä Pohjois-Savossa. Kuopion museo 1978.
Sirkka Valanto, Suomen rautatieasemat vuosina 1857-1920- Museovirasto, rakennushistorian osasto. Julkaisu 11/1982.

Kirsti Kovanen ja Leena Saraste, Arkkitehtuuri Itä-Suomessa. Meijän miljöö. Jyväskylä 1989.

Turkka Myllykylä, Suomen kanavien historia. Keuruu 1991.

Jari Ropponen, Suonenjoen historia. Pitäjien takamaasta mansikkakaupungiksi. Suonenjoen kaupunki 1993.

Timo Kantonen, Satakunta sahaa Suomessa. Kulttuurihistoriallisesti merkittäviä saharakennuksia ja -ympäristöjä. Museovirasto, rakennushistorian osasto. Julkaisu 18/1996.

Sopimus valtakunnallisesti merkittävien asema-alueiden suojelusta (YM, päätös 9.12.1998 diarionro 2/562/96).

Iiris Koivula, Suonenjoen keskustan ja Iisveden kulttuuriympäristö. Pohjois-Savon ympäristökeskus. Alueelliset ympäristöjulkaisut 219. Kuopio 2001.
 
kohteeseen sisältyy:  liikenteenrakennus; pienasumus; saha; satama;
ympäristön nykyluonne:  taajama;
 
Iisveden metsä Oy:n saha. Taustalla puinen saharakennus, tiilinen savupiippu ja voima-asema. Soile Tirilä 2000
Iisveden metsä Oy:n saha. Taustalla puinen saharakennus, tiilinen savupiippu ja voima-asema. Soile Tirilä 2000.
Kolikkoinmäkeä. Wiki Loves Monuments, CC BY-SA 4.0 Mikkoau 2015
Kolikkoinmäkeä. Wiki Loves Monuments, CC BY-SA 4.0 Mikkoau 2015.
Iisveden rautatieasema on sijoittunut Iisveden Asemanlahdelle sataman yhteyteen. Hannu Vallas 1997
Iisveden rautatieasema on sijoittunut Iisveden Asemanlahdelle sataman yhteyteen. Hannu Vallas 1997.
 
julkaisupäivämäärä 22.12.2009
palaute kohdetiedoista
sivun alkuun
 


© Museovirasto 2009