 |
KARTSÖK |
|
Texterna är tillsvidare enbart på finska i enspråkigt finska kommuner. |
||
| Leppävirta | Pohjois-Savo | |
Sorsakosken tehtaat ja tehdasyhdyskunta |
||
| Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun: Sorsakosken tehtaat ja tehdasyhdyskunta | ||
| Kuvaus | ||
| Sorsakosken sahan ja hienotaetehtaan ympärille kehittynyt teollisuustaajama edustaa hyvin 1800-luvun loppupuolella Sisä-Suomeen vesistöjen yhteyteen perustettuja pieniä teollisuusyhdyskuntia, joissa yhtiö on vastannut myös asuntojen ja peruspalveluiden rakentamisesta. Hackmanin tehtaan merkkituotteet ovat olleet käytössä Suomen kotitalouksissa 1900-luvun alkupuolelta alkaen.
Sorsakosken tehtaat sijoittuvat Niskaselkään laskevan jokiuoman koskipaikkaan. Tehdasrakennukset ovat kylän pääraitin varrella. Pienimittakaavaiset rakennukset on sovitettu jyrkkäpiirteisen maaston muotoihin. Sorsakosken teollisuushistoria periytyy koskeen 1700-luvun lopulla perustetusta sahasta sekä Haringinlahden tilalle 1800-luvun alussa perustetuista tiilitehtaasta ja myllystä. Vanha myllyrakennus on Sorsakosken punatiilisistä teollisuusrakennuksista vanhin, siinä on toiminut ensimmäinen alaverstaaksi kutsuttu metalliverstas 1800-luvun lopusta. Siihen liittyvä voimala on vuodelta 1911. Yläverstaan vanhin osa hienotaeverstas on 1890-luvulta ja työkaluosasto 1900-luvun alkupuolelta. Tuotantorakennuksia on laajennettu useaan otteeseen. Voimalaitokset 1930- ja 1940-luvuilta sijaitsevat Sorsajoen ylä- ja alajuoksulla. Tehdasyhdyskuntaan kuuluvista rakennuksista monet on rakennettu 1900-luvun alussa, kuten patoaltaan rannalla oleva kerhorakennus (alkujaan eläinlääkärin asuintalo), korkealla mäenkumpareella teollisuuslaitosten tuntumassa sijaitseva ns. kellotalo, jonka kellon soitto on kertonut työpäivän kulusta sekä tehtaan juhlasali ”Seurala”, jossa on toiminut myös elokuvateatteri. Sorsakosken vanhin koulu on Hackmanin rakennuttama, arkkitehti Uno Ullbergin suunnittelema hirsirakennus vuodelta 1923, nuorempi koulu on arkkitehti L.E. Hanstenin suunnittelema vuodelta 1953. Paloasema on 1800-luvun viljamakasiinissa. Tehtaan omistukseen ja taajamaan liittyvät myös Haringinlahden ja Liisalan tilat. Haringinlahden tilan 1800-luvun lopun päärakennuksen nykyasu on vuodelta 1915. Pihapiiriin kuuluu monia talousrakennuksia, joista vanhimmat ovat 1800-luvun puolelta. Puistomaisen Liisalan talouskeskuksen vanhan päärakennuksen ulkoasu on 1800-luvun puolivälistä, talousrakennukset ovat 1800-luvulta. Työväen asuntoalueet 1910-luvulta 1950-luvulle sijaitsevat tehdasalueen ympärillä. Vanhimmat Hackmanin rakennuttamat työväen kolme asuintaloa sijaitsevat Kuukonniemellä. Kouluja vastapäätä oleva tiilirunkoinen, kaksikerroksinen asuintalo on ainoa tehtaan rakennuttama varsinainen asuinkasarmi. 1930-luvulla tehtaan maistaan erottamilla tonteilla on omakotitaloja, mm. muutamia kymmeniä tyyppitaloja (Annala ja Honkalahden tyyppitalot). Kanavatien varressa on ruotsalaisilla tyyppitalopiirustuksilla rakennettuja suurehkoja hirsirunkoisia taloja, jotka on rakennettu yhtiön toimihenkilöille. Toisen maailmansodan jälkeen Liisalan tilalta erotetulla 35 hehtaarin alueella on 96 rintamamiehiä ja siirtolaisia varten kaavoitettua tonttia, joiden talotyypit on valittu yhtiön esittämistä malleista, joihin kuuluu Puutalo Oy:n suunnittelemia talopaketteja. Sorsaveden rantalinjalla on 1920-1930-luvun venevajoja. Pienvenesatama juontuu huonoista maantieyhteyksistä ja yhtiön myötämielisestä suhtautumisesta saarien ja rantojen virkistyskäyttöön. |
||
| Historia | ||
| Sorsakosken teollinen toiminta alkoi 1787 everstiluutnantti Herman von Burghausenin perustaessa koskeen sahalaitoksen. Muutamaa vuotta myöhemmin hän perusti Haringinlahden tilalle kosken varteen tiilitehtaan ja ratasmyllyn.
Viipurilainen kauppahuone Hackman & Co osti osan sahasta ja alueen kiinteistöistä 1800-luvun alussa ja Haringinlahden tilan 1818. 1900-luvun vaihteessa Hackman hankki kaksi muuta alueen tilaa Liisalan ja Marttilan. Sorsakoskesta tuli Hackmanin yhtiön sahaustoiminnan keskuspaikka, josta johdettiin kauppahuoneen eri puolilla Itä-Suomea olevia sahoja. Puunkuljetusta helpottamaan yhtiö rakennutti pohjoispuolella olevalle Suonenjoelle Kuivataipaleen kanavan 1860-luvulla, kanavaa hyödynnettiin myöhemmin metalliteollisuuden tuotteiden kuljetukseen. Saha uusittiin 1800-luvulla kahdesti, mutta sen tuhouduttua tulipalossa 1890-luvun lopussa sitä ei enää rakennettu uudelleen, vaan Sorsakoskella siirryttiin metalliteollisuuteen. Aterimista ja teräskattiloista tunnetun Sorsakosken hienotaetehtaan toiminta alkoi 1890-luvulla, jolloin Hackmanin viipurilaisen hienotakomon laitteistot siirrettiin Sorsakoskelle. Hienotaetehtaassa valmistettiin aluksi puukkoja ja luistimia. Hackman aloitti 1902 huokean, yhdestä kappaleesta taottavan aterimen valmistuksen. Ruostumattomasta teräksestä olevien aterinten valmistus alkoi 1923 ja Sorsakosken tehdas laajeni voimakkaasti. 1930-luvun puolivälissä tehdas työllisti noin 400 henkilöä. Tehdasalueelle perustettiin sekä ammatti- että kansakoulu 1935. Sotien jälkeisten maanluovutuslakien perusteella yhtiön viljelysmaista muodostettiin viljelystiloja ja Sorsakosken alueelle asutettiin noin 400 karjalaista siirtolaista. 1950-luvulla Sorsakosken tuotevalikoimaan tulivat kahvipannut, kattilat ja muut keittiötarvikkeet. 1960-luvulla Hackman uudisti mallistoaan muotoilijoinaan Kaj Franck, Adolf Babel ja Bertel Gardberg. Gardberg palkittiin mm. Finnline-sarjastaan Milanon triennalessa 1957. Sorsakosken aterintehdas siirtyi 2003 osaksi Iittala Oyj:tä. Fiskars osti Iittalan 2007. |
||
| Lisätietoa | ||
| Lauri Putkonen, Kulttuurihistoriallisesti arvokkaat teollisuusympäristöt. Ympäristöministeriö. Tutkimus 4/1988.
Sorsakoski - kylä tehtaan varjossa. Sorsakosken kylätoimikunta 1989. Kaisa-Mari Immonen, Sorsakosken kulttuuriympäristön hoito-ohjelma. 1997. Sirpa Sivonen, Sorsakosken kylän kulttuuriympäristöohjelma. Leppävirran kunta 1997. Jouko Kokkonen, Kuin Hackmanin hyllyltä. Sorsakosken tehtaan työperinnekirja. Sorsakoski-Seura 2005. |
||
| kohteeseen sisältyy: koulu; muu teollisuusrakennus; piensatama; pihapiiri; seurantalo; silta; työväen asuintalo; voimalaitos; | ||
| ympäristön nykyluonne: metsämaisema; | ||
| julkaisupäivämäärä 22.12.2009 | ||
| palaute kohdetiedoista | ||
| sivun alkuun | ||
SÖKALTERNATIV