 |
KARTSÖK |
|
Texterna är tillsvidare enbart på finska i enspråkigt finska kommuner. |
||
| Jämsä | Keski-Suomi | |
Vanha Jämsä |
||
| Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun: Vanha Jämsä | ||
| Kuvaus | ||
| Suur-Jämsän kirkonseudun vanhin säilynyt rakennettu ympäristö sijoittuu Jämsänjoen molemmin puolin kirkon kohdalle. Joen länsirantaa seurailevan vanhan maantien, Pääskyläntien, varrella on avoimessa peltomaisemassa säilynyt vanhoja kantatiloja kuten Hinkkala ja Simolat vanhoine rakennuksineen sekä kirkonkylävaiheesta periytyviä yksittäisiä asuintaloja. Vastapäinen ranta avautuu laajana puistona, jonka keskipisteenä on maisemallisesti erittäin vaikuttava, suuren kupolin kattama kirkko. Kirkkoherranpappila puistoineen on osa kirkkomaisemaa. Kirkonympäristö ja länsirannan vanha asutus peltoineen luovat tärkeän maisemallisen painopisteen tiiviiseen ja uuteen keskustarakentamiseen.
Vaaleaksi rapatussa tiilikirkossa on suuri keskikupoli avonaisine lanterniineineen, ristivarsien päädyissä on niitä jäsennöivät matalaprofiiliset pilasterit. Kupoli hallitsee myös niukkailmeistä kirkkosalia. Saarnastuoli, alttari- ja kuorikaide ovat tyypillisiä 1920-luvun klassismin elementtejä. Kaksiosainen alttaritaulu, jonka ylemmän maalauksen aiheena on Kristuksen kirkastuminen ja alemman Pyhä ehtoollinen, on vuodelta 1848 ja sen on maalannut Berndt Godenhjelm. Kirkossa olevan museohuoneen esineistöön kuuluu mm. keskiaikainen Neitsyt Maria -aiheinen alttarikaappi. Kirkon luona oleva uusklassillinen kellotapuli on rakennettu 1857 intendentinkonttorissa jo 1838 laaditun piirustuksen mukaan. Se noudattaa yleisjäsentelyltään C.L. Engelin piirtämää Hollolan kellotapulia. |
||
| Historia | ||
| Päijänteeseen laskeva Jämsänjokilaakso muodosti laajan Suur-Jämsänä tunnetun pitäjän keskuksen jo varhain. Suur-Jämsä käsitti Jämsän, Jämsänkosken, Korpilahden, Koskenpään, Muuramen, Petäjäveden ja Säynätsalon. Jämsän seurakunta mainitaan asiakirjoissa ensimmäisen kerran keskiajan loppupuolella.
Kirkko rakennettiin vuonna 1929 neljä vuotta aikaisemmin tulipalossa tuhoutuneen kirkon paikalle. Sen suunnittelusta pidettiin kolmen arkkitehdin, Alvar Aallon, Armas Lindgrenin ja Kauno S. Kallion välinen kutsukilpailu. Kirkko rakennettiin arkkitehti Kallion tekemän ehdotuksen mukaan ja se noudattaa seurakunnan toivomusten mukaan edellisen, 1820-luvulla rakennetun puisen sisäviisteisen ristikirkon yleishahmoa 1920-luvun klassismiin sovitettuna. |
||
| Lisätietoa | ||
| Lauri Kuusanmäki, Kirkko ja seurakunta. Suur-Jämsän historia II. Hämeenlinna 1962.
Keijo K. Kulha, Vanhan Jämsän historia 1860-luvulta vuoteen 1925. Vanhan Jämsän historiatoimikunta 1975. Auli Patjas, Jämsän rakennusperintö. Jämsän kaupunki 1982. Seppo Kuusisto, Jämsän historia. Ensimmäinen nide 1926-1952. Jämsän kaupunki 1989. Marja Terttu Knapas ja Soile Tirilä, Suomalaista kirkkoarkkitehtuuria 1917-1970. Museoviraston rakennushistorian osaston julkaisuja 30. Helsinki 2006. Jussi Jäppinen (toim.), Viestejä maisemassa. Keskisuomalainen kulttuuriympäristö. Jyväskylä 2006. |
||
| kohteeseen sisältyy: kirkko; kylä; pappila; talonpoikaistalo; tie; | ||
| ympäristön nykyluonne: kirkonkylä; | ||
Jämsän kirkko. Wiki Loves Monuments, CC BY-SA 4.0 Tiia Monto 2017. |
Jämsän kirkon tapuli. Jari Heiskanen 2007. |
| julkaisupäivämäärä 22.12.2009 | ||
| palaute kohdetiedoista | ||
| sivun alkuun | ||
SÖKALTERNATIV