Museiverket

 SÖKALTERNATIV

objekt landskapsvis
 

KARTSÖK

landskapskarta Lappland Mellersta Österbotten Norra Österbotten Kajanaland Norra Karelen Södra Karelen Österbotten Norra Savolax Södra Savolax Kymmenedalen Mellersta Finland Södra Österbotten Päijänne-Tavastland Nyland - östra Egentliga Tavastland Nyland - västra Birkaland Satakunta Egentliga Finland

Texterna är tillsvidare enbart på finska i enspråkigt finska kommuner.

Joensuu Pohjois-Karjala

Heinävaaran vaara-asutus

Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun: Heinävaaran vaara-asutus
Kuvaus
Heinävaara on suomalaisessa kylätyypistössä asutuksen rakenteelta vaarakylää erinomaisesti edustava kylä.

Tämän tyypillisen vaarakylän tilakeskukset sijaitsevat vanhan Tohmajärven ja Liperin välisen maantien molemmin puolin. Rakennusten tiheys ja ryhmitys vaihtelee kyläjonon pohjois- ja eteläpään välillä. Perinteistä maatilojen rakennuskantaa on säilynyt mm. Koljolan ja Piippolan pihapiireissä. Vanhimmat kylän rakennuksista periytyvät 1700-luvulta. Heinävaaran koulun vanha osa on vuodelta 1908 ja sitä vastapäätä kyläraitin koillispuolella on kauppa vuodelta 1919. Uusi rakentaminen häiritsee paikoin kokonaisuutta.

Kylän runkona oleva Tohmajärven vanha maantie on peräisin 1600-luvulta. Se johtaa kylästä pohjoiseen harjuselkiä pitkin läpi Kontiolahden Selkien ja Mönnin kylien. Tien varsilta avautuu mahtavia näkymiä aina Kangasvedelle saakka.

Heinävaara on osa valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta Heinävaara-Selkie. Pohjois-Karjalan vaarakylät ovat yksi kansallismaisemistamme.
 
Historia
Heinävaaran kylä mainitaan maakirjoissa ensimmäisen kerran 1618, jolloin siinä oli kaksi taloa. 1631 kylässä oli jo seitsemän tai kahdeksan taloa ja asukkaat olivat ortodokseja. 1600-luvun puolivälissä ortodoksit pakenivat Venäjälle ja tilalle tuli luterilaisia Savosta. Isonvihan jälkeen kylässä oli yli kymmenen taloa. Kylän vanhin osa näyttää sijainneen vaaran ylimmällä laella ja asutus alkoi levitä vaaran huipulta etelään sodan jälkeen 1720-luvulta alkaen.
 
Lisätietoa
Veijo Saloheimo, Pohjoiskarjalalainen kulttuurimaisema. Pohjois-Karjalan rakennusperinnettä. Toim. Rauni Säisä. Pohjois-Karjalan taidetoimikunta - Pohjois-Karjalan museo 1982.

Arvokkaat maisema-alueet. Maisema-aluetyöryhmän mietintö.
Ympäristöministeriö. Mietintö 66/1992.

Lauri Putkonen (toim.), Kansallismaisema. Ympäristöministeriö, alueidenkäytön osasto 1993.

Anne Grönlund et al., Pohjois-Karjalan perinnemaisemat. Pohjois-Karjalan ympäristökeskus. Alueelliset ympäristöjulkaisut 61. Joensuu 1998.

Pasi Siistonen, Kiihtelysvaaran kulttuuriympäristö-ohjelma. Suomen ympäristö 375. Pohjois-Karjalan ympäristökeskus 1999.

Pohjois-Karjalan kulttuuriympäristöt. Pohjois-Karjalan liitto. Julkaisu 83. Joensuu 2004.
 
kohteeseen sisältyy:  kylä; talonpoikaistalo; tie;
ympäristön nykyluonne:  agraarimaisema;
 
Heinävaaran maisemaa. Marja-Leena Ikkala 2014
Heinävaaran maisemaa. Marja-Leena Ikkala 2014.
 
julkaisupäivämäärä 22.12.2009
palaute kohdetiedoista
sivun alkuun
 


© Museovirasto 2009