Museiverket

 SÖKALTERNATIV

objekt landskapsvis
 

KARTSÖK

landskapskarta Lappland Mellersta Österbotten Norra Österbotten Kajanaland Norra Karelen Södra Karelen Österbotten Norra Savolax Södra Savolax Kymmenedalen Mellersta Finland Södra Österbotten Päijänne-Tavastland Nyland - östra Egentliga Tavastland Nyland - västra Birkaland Satakunta Egentliga Finland

Texterna är tillsvidare enbart på finska i enspråkigt finska kommuner.

Kitee Pohjois-Karjala

Puhoksen historiallinen teollisuusympäristö

Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun: Puhoksen historiallinen teollisuusympäristö
Kuvaus
Puhoslahden ja Puhoslammen välisellä kannaksella oleva Puhoksen historiallinen teollisuusympäristö on merkittävä varhaisen teollistumiskauden ympäristö.

Puhoksenkoski, joka on yksi Pyhäjärven vanhoista lasku-uomista, on Kiteen vanhimpia myllynpaikkoja. Sahan ja ruukin tuotantorakennuksia ei Puhoksen alueella ole säilynyt, mutta sahan jäänteitä ja kiviperustuksia on jäljellä jokihaarojen välissä. Muutoin rakennuskanta on monipuolista ja historiallisesti kerroksista. Puhoksenkosken partaalla on mylly sekä voimalaitos. Noin 800 metrin mittaisen kosken laidat on kivetty voima- ja uittokanavaksi. Kosken suulla toimivalla tukkien lasku- ja säilytyspaikalla on terva-aitta 1800-luvulta ja paja.

Puhoksen vanhinta rakennuskantaa on kosken länsipuolella Majatalontien varrella sijaitseva Koskela, jonka 1800-luvulla rakennettu päärakennus on ollut Puhoksen hovin työväen asunto. Entinen Puhoksen yläkoulu on alun perin ruukin tilaan kuulunut rakennus 1800-luvulta. Hovin päärakennuksista toinen on palanut 1860-luvulla ja toinen purettu. Kartanoiden lehmuspuisto ja tiilinavetta ovat säilyneet.

Ns. Mustosen kanavana tunnettu kaivanto on muistona yrityksestä kanavoida Pyhäjärven ja Oriveden välinen kannas puutavaran uittoa varten. Kaivanto on linjattu Laukkalansuon kautta. Kanavointiyritys on yksi maakunnan varhaisimpia yhdessä Utran kanavan kanssa (ks. erillinen kohde Utran kanava ja historiallinen teollisuusalue).

Ruukinpatruuna Nils Ludvig Arppen istuttama Puhoksen lehtikuusipuisto on Suomen suurin. Metsä on istutettu 1842-1844 laivanrakennustarpeiksi. Puistometsä on metsäntutkimuslaitoksen hoidossa.

Lehtikuusimetsän ja valtatien itäpuolella, Ätäskön rannalla on Puhoksen ruukkiin liittyvä, Arppen perustama Koivikon hovi ympäröivine viljelymaisemineen. Hovin 1850-luvulla rakennettua päärakennusta on jatkettu 1899 ja 1914. Se on nykyisin Kiteen maatalousoppilaitoksen ja koulutilan käytössä.
 
Historia
Puhoksen kannakselle syntyi kyläasutusta vasta 1600-luvulla. Koskeen rakennettiin jo varhain mylly, jonka lisäksi paikalla toimi myös kalastamo. Puhos kuului Suorlahden hoville, ja myydessään Suorlahden kruununvouti Andersin piti Puhoksen myllyn itsellään. Puhos myytiin 1770 nimismies Erik Andersinille, jolta omistus siirtyi edelleen kruununvouti Gabriel Walleniukselle.

Puhoksen teollinen perinne ulottuu vuoteen 1774, jolloin Walleniuksen perustama saha aloitti toimintansa. Vuoden 1778 kuninkaallisella päätöksellä taattiin Karjalalle lupa sahatavaran vientiin Venäjälle. 1780-1790-luvulla Savon ja Karjalan osuus Ruotsin puoleisen Suomen sahatavaran tuotannosta oli kolmasosa tai jopa puolet.

Puhoksen sahan hankinta-alue käsitti paitsi Pyhäjärven ympäristön myös lähimmät Oriveden kylät. Saha sijaitsi alimman kosken länsirannalla ja mylly sitä vastapäätä vähän ylempänä. Ensimmäinen sahauskausi jatkui Kustaan sotaan 1788-1790, eikä sahaa rakennettu uudelleen kuin vasta 1800-luvun alussa.

Puhos oli 1800-luvun alussa teollisuusmies Nils Ludvig Arppen hoidossa, ja tuolloin saha kehittyi yhdeksi maan suurimmista. Telakkatoiminta käynnistyi Oriveden puoleisella rannalla 1829. Maamme ensimmäinen höyrylaiva, sisävesiliikenteeseen ja sahatavaran lauttaukseen tarkoitettu Ilmarinen, valmistui siellä 1833. Aiemmalle sahakirjurin talon paikalle nousi Arppen aikana Puhoksen hovi puistoineen ja kosken rannalle muitakin rakennuksia. Arppeen rakennuttama Koivikon kartano valmistui 1840, ja Koivikosta kehittyi maatalouden mallitila. Kartanorakennus sijaitsi lähempänä Ätäsköä kuin nykyinen tilan päärakennus.

Puhoskoski perattiin 1829-1839. Sahatavaran kuljettamiseksi kannaksen yli järvestä toiseen Arppe rakennutti 1843 kannaksen poikki hevosvetoisen rautatien. Kosken vieressä kulkeneet kiskot olivat ensimmäiset laatuaan Suomessa.

1800-luvun loppupuolella Puhoksen omistanut suurliikemies A.J. Mustonen rakennutti Puhoksenkosken äärelle konepajan, valimon ja telakan 1875. Puhoksen kannaksen lävistävän ns. Mustosen kanavan rakentaminen aloitettiin 1876 tuotantolaitoksen kuljetusyhteyksien parantamiseksi. Kanavan rakennustyöt keskeytyivät jo seuraavana vuonna sahan omistajan kuolemaan, mutta kanavointia Orivedeltä Puhoksen ja Pyhäjärven kautta Laatokalle suunniteltiin vielä 1900-luvun alussa.

Puhoksen konepaja toimi vuoteen 1893 asti ja saha vuoteen 1900. Jo Arppen kaudella kosken länsipuolella oli harjoitettu laajaa karjataloutta, ja teollisen toiminnan loputtua Puhoksella jatkui maatalous. 1900-luvun alkupuolella Puhoksenkosken voimaa käytettiin myllyn ja sähkölaitoksen toimintaan, ja Pohjois-Karjalan Sähkö Oy:n voimalaitos rakennettiin 1958-1959. Arppen aikainen saha purettiin 1961.
 
Lisätietoa
Zachris Topelius, Finland framstäldt i teckningar 1845.

Suomenmaa VIII. Kuopion lääni. Porvoo 1927.

K.I. Karttunen, Saimaan vesistön höyrylaivaliikenteen 100-vuotishistoria. Helsinki 1945.

Suomenmaa 3. Hannu Tarmio et al. (toim.), Porvoo 1970.

Olof Mustelin, Nils Ludvig Arppe: Karjalan teollisuuden perustaja. Porvoo 1973.

Veijo Saloheimo, Pohjois-Karjalan historia III. Joensuun korkeakoulun julkaisuja. Sarja A no 18. Joensuu 1980.

Pohjois-Karjalan rakennusperinnettä. Pohjois-Karjalan taidetoimikunta - Pohjoiskarjalan museo. Toim. Rauni Säisä. 1982.

Turkka Myllykylä, Suomen kanavien historia. Keuruu 1991.

Marianne Rautiainen, Arvokasta Kiteellä. Kiteen kulttuuriympäristöohjelma. Jyväskylä 2003.

Pohjois-Karjalan kulttuuriympäristöt. Pohjois-Karjalan liitto. Julkaisu 83. Joensuu 2004.

Markku Kuisma, Metsäteollisuuden maa. Suomi, metsät ja kansainvälinen järjestelmä 1620-1920. Suomen kirjallisuuden seuran toimituksia 1055:1. Jyväskylä 2006.

Puhosrannan asemakaavan muutos ja laajennus. Selostusluonnos 12.11.2007. Kiteen kaupunki. Suunnittelukeskus Oy.
 
kohteeseen sisältyy:  kanava; muinaisjäännös; muu teollisuusrakennus; mylly; puisto;
ympäristön nykyluonne:  kulttuurimaisema;
 
Puhoksen mylly toimii edelleen. Marja-Leena Ikkala 2012
Puhoksen mylly toimii edelleen. Marja-Leena Ikkala 2012.
Puhoksen voimalaitos. Marja-Leena Ikkala 2012
Puhoksen voimalaitos. Marja-Leena Ikkala 2012.
 Marja-Leena Ikkala 2012
Marja-Leena Ikkala 2012.
 
julkaisupäivämäärä 22.12.2009
palaute kohdetiedoista
sivun alkuun
 


© Museovirasto 2009