 |
KARTSÖK |
|
Texterna är tillsvidare enbart på finska i enspråkigt finska kommuner. |
||
| Joensuu | Pohjois-Karjala | |
Joensuun rantapuistovyöhyke |
||
| Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun: Joensuun rantapuistovyöhyke | ||
| Kuvaus | ||
| Joensuun rantapuistovyöhyke Pielisjoen rannassa muodostaa kaupungin historiallisten rakennusten ja puistojen vyöhykkeen, jossa julkisten rakennusten sijoittelu perustuu empirekaavaan.
Rantapuistovyöhyke sijoittuu pohjois-eteläsuuntaisena ruutukaava-alueen ja Pielisjoen väliselle kaistaleelle. Kaupungin matkustajasatama on puistoalueen etelälaidassa. Pielisjoen kanavointihankkeeseen kuulunut ensimmäinen kanava Joensuun sulku vuodelta 1877 rajaa puistoa ja on oleellinen osa kaupunkikuvaa. (Ks. myös erillinen teemakohde Pielisjoen kanavat.) Puistovyöhykkeellä on joukko julkisia rakennuksia. Eteläpäässä on tullikamari ja arkadikatoksella varustettu pakkahuone. Joensuun kaupungintalo sijaitsee puistossa ruutukaavan toriakselin päätteenä. Kaupungintalon edessä on Vapauden puisto, jonka länsipuolelta avautuu kauppatori ja alunperin poikki koko ruutukaava-alueen ulottuva Siltakadun ja Koskikadun välinen avoin korttelisto, joka 1890-luvulta lähtien on muodostunut koulujen korttelistoksi. Kauppatoria reunustavat asuin- ja liiketalot Teräskulma, Yhdyslinna ja Pankkitalo sekä liiketalo Valtakulma. Kaupungintalo on rakennettu arkkitehti Eliel Saarisen 1911 tekemien suunnitelmien mukaan. Nelikerroksinen kaupungintalo on rakennettu punatiilestä ja sen pääjulkisivua dominoivat kahden keskimmäisen kerroksen kaari-ikkuna-aiheet, pilasterien veistoshahmot sekä Helsingin rautatieaseman arkkitehtuurista tuttu torni. Neliömäisen sisäpihan ympärille rakennettuihin tiloihin sijoitettiin alkuaan kaupungin kanslioiden ja virastojen lisäksi kaupunginkirjasto ja teatteri ravintoloineen. Porrastilojen ja salien interiöörien kiinteä sisustus seuraa jugend-arkkitehtuurin muoto- ja koristekieltä. Rantapuistoa sivuavan Rantakadun varrella on säilynyt vanhaa puutalokantaa, joista vanhimmat ovat kaupungin syntyvaiheesta 1800-luvun puolivälistä. Kokonaisuuteen voidaan laskea myös koskien välisellä saarella sijaitseva, Pielisjoen linnana tunnettu entinen kruununmakasiini. Pielisjoen rakennettuun maisemaan kuuluu joen länsiranta aina Siihtalan luotsiasemalle saakka. Joen itärannalla on kaupunkikuvallisesti merkittävä ryhmä kaupan keskusliikkeiden varastorakennuksia sekä entinen Schaumanin tehtaan alue, jossa on mm. arkkitehti Alvar Aallon 1928 suunnittelema isännöitsijän asuinrakennus ja arkkitehtitoimisto Harmia & Bäckmanin Virkailijatalo vuodelta 1950. |
||
| Historia | ||
| Joensuun kaupunki perustettiin Pielisjoen suun liepeille 1839. Kaupungin ensimmäisen, 1848 vahvistetun C.W. Gyldénin empireasemakaavan mukaisesti ruutukaava-alueen ja Pielisjoen länsilaidan välinen vyöhyke kaavoitettiin puistoksi. Uudessa asemakaavassa 1867 määriteltiin julkisten rakennusten ja puistoistutusten vyöhyke.
Puistovyöhyke istutettiin 1850-luvulla ja uusittiin 1880-luvulla. Ensimmäisiin julkisiin rakennuksiin lukeutuu 1848-1852 rakennettu kruununmakasiini. Kaupungintalo valmistui 1912-1914 arkkitehti Eliel Saarisen suunnitelmin aiemmin pakkahuoneelle varatulle tontille. Pakkahuone ja tullikamari sijoitettiin etelämmäksi nykyiseen matkustajasatamaan. Rantapuisto muodosti vielä 1950-luvulla yhtenäisen rautatiesillalle ulottuvan vyöhykkeen. |
||
| Lisätietoa | ||
| Henrik Lilius, Joensuu, erään suomalaisen puukaupungin vaiheita. Pohjois-Karjalan museo 1972.
Joensuun kaupungintalo 70 vuotta. Näyttelykatalogi 1984. Kirsti Kovanen ja Leena Saraste, Arkkitehtuuri Itä-Suomessa. Meijän miljöö. Jyväskylä 1987. Marika Hausen, Saarinen Suomessa. Toim. Marika Hausen et al. Eliel Saarinen. Suomen aika. Keuruu 1990. Outi Suoranta, Joensuun kaupungintalon rakennushistoriallinen tutkimus ja inventointi. 1995. Ritva Oravuo, Promenadeja ja puistosoittoja. Joensuun historialliset puistot 1848-1948. Joensuu 1998. Pohjois-Karjalan kulttuuriympäristöt. Pohjois-Karjalan liitto. Julkaisu 83. Joensuu 2004. Outi Suoranta, Kulttuuriympäristöselvitys. Joensuun seudun yleiskaava 2020. Joensuun Seudun maankäyttötyöryhmä, Joensuu. 2005. |
||
| kohteeseen sisältyy: kaava-alue; kanava; muu hallintorakennus; puisto; satama; tori; tulli- ja pakkahuone; | ||
| ympäristön nykyluonne: kaupunki; | ||
Joensuun rantapuistovyöhyke Pielisjoen rannalla. Etualalla sisäsatama tullipaviljonkeineen, siltojen välisellä alueella kaupungintalo ja kanava. Hannu Vallas 2004. |
Joensuun kaupungintalo rantapuistossa ja siitä aukeava tori- ja koulurakennusten akseli. Hannu Vallas 2004. |
Elielinkuja, Malmikadun päätä, Joensuun matkustajasatama. Timo-Pekka Heima 2008. |
| julkaisupäivämäärä 22.12.2009 | ||
| palaute kohdetiedoista | ||
| sivun alkuun | ||
SÖKALTERNATIV