 |
KARTSÖK |
|
Texterna är tillsvidare enbart på finska i enspråkigt finska kommuner. |
||
| Mikkeli | Etelä-Savo | |
Porrassalmen historiallinen maisema |
||
| Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun: Porrassalmen historiallinen maisema | ||
| Kuvaus | ||
| Porrassalmi on Suur-Savon historiallisesti merkittävintä ja ajallisesti syvintä kulttuurimaisemaa esihistoriallisine ja historiallisine muistoineen. Porrassalmen kulttuurimaisema avautuu molemmin puolin vanhaa Mikkelin ja Lappeen väliseltä maantieltä. Alueella on kuuluisa Tuukkalan rautakautinen kalmisto ja se on ollut varhaisen hallintopitäjän keskus. Historiallisella ajalla alueelle on perustettu lukuisia kartanoita ja suurtiloja.
Porrassalmen tie on yksi Porrassalmen historiallista ympäristöä muovaavista elementeistä. Seitsemän kilometrin pituinen museotie on perua vanhasta Mikkeli-Lappeenranta -tiestä. Maisemallisesti merkittävään Porrassalmen harjuun liittyy lukuisia muistoja Kustaan sodan aikana 1789 käydystä taistelusta. Arkkitehti Armas Lindgrenin suunnittelema muistomerkki tien varrella on paljastettu 1923. Porrassalmen kulttuurimaisemaa ovat myöhemmin muovanneet Moision kuninkaankartano, sittemmin sotilasvirkatalo. Paikalla ovat nykyisin Moison 1920-luvulla perustetun piirimielisairaalan rakennukset puutarhoineen ja puistoineen. Ne edustavat järjestelmällisen mielisairaalaverkon luomisen ensimmäistä vaihetta. Sairaala-alue on monipuolinen, hyvin säilynyt ja ajallisesti kerroksinen kokonaisuus, joka kuvastaa sairaalarakentamisen suunnitteluperiaatteita sekä sairaanhoidon kehitystä 1920-luvulta nykypäivään. Myös Kyyhkylän entinen ratsutila on laitoskäytössä, se toimii Sotainvalidien Veljesliiton kuntoutussairaalana. Kyyhkylän vanha päärakennus on valmistunut 1856 ja korotettu nykyasuun 1928. Piha-alueella on joukko 1900-luvun talousrakennuksia. Olkkolanniemessä sijaitseva Pellosniemi on entinen Olkkolan säterikartano. Päärakennus on vanhimmilta osiltaan 1790-luvulta. Myös pihapiirin aitat ovat 1700-luvulta. Olkkolanniemen koulu on 1900-luvun alusta. Hietalahti on entinen kestikievari, jonka päärakennus on palanut 1990-luvulla. Lenjus on vanha ratsutila, jonka eheän pihapiirin muodostavat päärakennus vuodelta 1785 ja talousrakennukset 1700-luvulta ja 1800-luvulta. Annilan vanhaan ratsutilaan liittyy niin teollisuushistoriallista kuin henkilöhistoriallistakin merkittävyyttä. Puisen päärakennuksen vanhimmat osat ovat 1700-luvulta, nykyasu 1800-luvun puolivälistä. Siihen liittyy lähes umpinainen miespiha ja karjapiha. Haahkalan Silvasti ja Tuukkalan Simola edustavat alueen talonpoikaista rakennusperinnettä. Kulttuuriympäristöön kuuluu lisäksi huvila-asutus, jonka edustavia esimerkkejä ovat Ritvala-niminen huvila ja kauppaneuvos Pulkkisen huvila. Moision lähellä olevassa Tuukkalassa on Nuutilan talo ja reservikomppanian alue, jonka 1880-luvulla rakennetut rakennukset ovat kuuluneet Mikkelin tarkka-ampujakomppaniaan. Alueella säilyneet 12 puista kasarmirakennusta ovat yksityisomistuksessa. Reservikomppanian alue on esimerkki maamme ensimmäisen asevelvollisen sotaväen (nk. Vanhan väen) reservijärjestelmän tarpeita palvelleesta valtion rakennustoiminnasta. |
||
| Historia | ||
| Porrassalmen alueen arkeologiset kohteet kertovat kivi- ja rautakautisesta asutuksesta alueella. Alue oli muinaisen Pellosniemen hallintopitäjän keskus.
Suuresta Savontiestä alkanut Mikkeli-Lappee -tie kulki Ristiinan ja Savitaipaleen kautta Lappeelle. Se oli talvikäytössä jo 1500-luvulla ja se raivattiin kesätieksi viimeistään 1600-luvun aikana. Porrassalmen harju ja sen lähimaastot ovat tulleet tunnetuiksi Kustaan sodassa 13.6.1789 käydystä taistelusta. Ruotsin suomalaisista joukko-osastoista koostunut puolustus torjui Porrassalmen mäellä venäläisten hyökkäyksen. Säännöllisen laivaliikenteen alettua harjun itäpuolen rantavyöhykkeestä tuli suosittu huvila-alue 1800-luvun loppupuolelta alkaen. Vanhan kuninkaankartanon ja virkatalon paikalle valmistuivat 1920-luvun loppupuolella ensimmäiset Moision piirimielisairaalan rakennukset sekä puisto- ja puutarha-alueet (arkkitehti Axel Mörne, puutarhuri Niilo Uuskallio). Tuolloiset sairaanhoidolliset näkökohdat puolsivat sairaalan sijoittamista maaseudulle. Moision rakennuskanta täydentyi ja puutarha- ja puistoalue laajeni seuraavina vuosikymmeninä. Suomeen rakennettiin 1920-1930-luvulla yksitoista kuntainliittojen piirimielisairaalaa. Tuukkalan kasarmit rakennettiin Mikkelin reservikomppanialle 1883-86 (A. Loenbom). Komppania oli osa vuoden 1878 asevelvollisuuslain nojalla muodostettua kansallista sotaväkeä. Sotaväki käsitti 32 reservikomppaniaa maan eri puolilla. Kullekin komppanialle rakennettiin pääasiassa vuoteen 1883 mennessä kasarmialue tyyppipiirustusten mukaan. Tuukkalan kasarmit ovat toimineet sotilaskäytön lisäksi vankileirinä ja mielisairaalan yksikkönä. Savon suurin ja löydöiltään rikkain rautakautinen kalmisto paljastui 1886 Mikkelin reservikomppanian harjoituskenttää tasattaessa. |
||
| Lisätietoa | ||
| Zachris Topelius, Finland framstäldt i teckningar 1845.
Hannele Wirilander. Mikkelin pitäjän historia vuoteen 1865. 1982. Etelä-Savon rakennusperintö. Kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet. Etelä-Savon seutukaavaliiton julkaisu 114. Mikkeli 1984. Leena Sälejoki-Hiekkanen (toim.), Tie yhdistää. Tiemuseo 1986. Historiallisen ajan puolustusvarustuksia Etelä-Savossa. Mikkelin läänin liitto 11/1993. Jouni Aarnio, Saimaan sylissä Savon sydämessä. Porrassalmen maisemanhoitosuunnitelma. Etelä-Savon maakuntaliitto 2000. Mikkelin seudun maisema-alueet. Täydennysinventointi 1999. Etelä-Savon maakuntaliiton julkaisu 47:2001. Maiseman muisti. Valtakunnallisesti merkittävät muinaisjäännökset. Museovirasto 2001. Kaisa Rodriquez, Porrassalmen maisemaselvitys. Mikkelin kaupunki, kaupunkisuunnittelu, raportti 2006. Teija Ahola, Moision sairaala. Rakennushistoriaselvitys. Painamaton raportti 2009. Martti Piltz, Laura Soosalu, Porrassalmen museotie, Mikkeli. Museotien hoito- ja ylläpitosuunnitelma. Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökseskuksen julkaisuja 10/2010. |
||
| kohteeseen sisältyy: huvila; kartano; kasarmi; koulu; muinaisjäännös; pihapiiri; puisto; sairaala, parantola; talonpoikaistalo; tie; | ||
| ympäristön nykyluonne: kulttuurimaisema; | ||
Taistelumuistomerkki Porrassalmen museotien varrella Mikkelissä. Marja Terttu Knapas 2007. |
| julkaisupäivämäärä 22.12.2009 | ||
| palaute kohdetiedoista | ||
| sivun alkuun | ||
SÖKALTERNATIV