 |
KARTSÖK |
|
Texterna är tillsvidare enbart på finska i enspråkigt finska kommuner. |
||
| Kotka | Kymenlaakso | |
Haapasaaren saaristokylä |
||
| Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun: Haapasaaren saaristokylä | ||
| Kuvaus | ||
| Kotkan Haapasaari on Haminan Tammion ja Kuorsalon sekä Pyhtään Kaunissaaren tavoin sekä rakenteeltaan että rakennuskannaltaan hyvin säilynyt esimerkki kalastuksen ja merenkulun tuottamasta rakennetusta ympäristöstä itäisellä Suomenlahdella.
Ulkosaaristossa sijaitsevan Haapasaaren suojaisassa sisälahdessa sijaitsevan sataman ja kaupparannan ympärillä on säilynyt mittakaavaltan yhtenäinen ja tiivis luotsikylämiljöö, jossa on runsaasti vanhaa rakennuskantaa. Vanhimmat talot ovat rungoltaan 1700-luvulta, pääosa on 1800-luvun puolivälin ja 1920-luvun väliseltä ajalta, jolloin myös saaren koulu (1891) on rakennettu. Saaren pienijakoiselle maisemalle antavat oman lisänsä pihoja ja laidunmaita rajaavat kiviaidat. Haapasaaren puukirkko, länsitornillinen pitkäkirkko, on rakennettu 1858-1859. Haapasaaren merivartioasema toimii vanhassa 1863 rakennetussa tulliasemassa. Saaren merimerkkinä on 1862 Intendentinkonttorissa suunniteltu harmaakivestä rakennettu tunnusmajakka, jonka huipulla on moderni merivartiotorni. Majakkaan on tehty monia muutoksia, mutta torni on säilyttänyt asemansa maisemassa. Haapasaari on valtakunnallisesti arvokas maisema-alue. |
||
| Historia | ||
| Haapasaaressa alkoi luotsitoiminta 1600-luvulla ja tullaus 1700-luvun alussa. Luotsaus oli saaren asukkaiden pääelinkeino kalastuksen ja hylkeenpyynnin rinnalla. 1723 saaren korkeimmalle kohdalle tehtiin kivikummeli, 1727 rakennettiin ensimmäinen tunnusmajakka eli pooki, joka toimi luotsivartiotornina.
Haapasaari liitettiin Kotkan kaupunkiin 1974. |
||
| Lisätietoa | ||
| Haapasaari - menneisyys ja nykypäivä. Haapasaari-seura 1981.
Marja Terttu Knapas, Kymenlaakson kulttuurihistorialliset kohteet. Kymenlaakson seutukaavaliitto 1984. Kymenlaakson rakennuskulttuuri. Kymenlaakson seutukaavaliiton julkaisu A:26 1992. Arvokkaat maisema-alueet. Maisema-aluetyöryhmän mietintö osa 2. Helsinki 1993. Hokos, Warma, Voloi... taloja ja kyliä saaristosta, Karjalasta ja Inkeristä. Gårder och byar från skärgården, Karelen och Ingermanland. Mittauspiirustuksia Teknillisen korkeakoulun arkkitehtiosastolta arkkitehtuurin historian kokoelmista, vuosilta 1990-96. Helsinki 1997. Yrjö Kaukiainen, Rantarosvojen saaristo. Itäinen Suomenlahti 1700-luvulla. Historiallisia tutkimuksia 225. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 2005. Harri Nyman, Meriväylien rakennusperintö. Toim. Marja-Leena Ikkala. Museoviraston rakennushistorian osaston raportteja 21. Museovirasto 2009. https://www.museovirasto.fi/uploads/Arkisto-ja-kokoelmapalvelut/Julkaisut/merivaylien-rakennusperinto.pdf (haettu 21.9.2018). Seppo Laurell, Valo merellä - Ljuset till havs. Suomen majakat 1753-1906. Finlands fyrar. John Nurmisen Säätiö. John Nurminens Stiftelse. Porvoo 2009. |
||
| kohteeseen sisältyy: kirkko; koulu; kylä; majakka; piensatama; | ||
| ympäristön nykyluonne: merialue; | ||
Haapasaaren kylä. Soile Tirilä 2000. |
Haapasaaren kylän satama ja venevajoja. Soile Tirilä 2000. |
Haapasaaren kirkko. Wiki Loves Monuments, CC BY-SA 4.0 Mikkoau 2016. |
| julkaisupäivämäärä 22.12.2009 | ||
| palaute kohdetiedoista | ||
| sivun alkuun | ||
SÖKALTERNATIV