 |
KARTSÖK |
|
Texterna är tillsvidare enbart på finska i enspråkigt finska kommuner. |
||
| Mikkeli | Etelä-Savo | |
Toijolan kylän historialliset kohteet |
||
| Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun: Toijolan kylän historialliset kohteet | ||
| Kuvaus | ||
| Toijolan, Pettilän ja Tiirolan kylissä on joukko kohteita, jotka poikkeuksellisella tavalla kuvastavat seudun historiaa aina esihistorialliselta kaudelta lähtien agraariyhteisön ja 1800-luvun vaiheisiin saakka.
Pien-Toijolan talonpoikaistalo on yksi mielenkiintoisimmista ja parhaiten alkuperäisen asunsa, rakennustekniikkansa ja -materiaalinsa säilyttäneistä ulkomuseona toimivista talonpoikaistaloista. Alueen itäpäässä olevat Tiirolan kylän talot, Laukka ja Heinikkala, rakennuksineen ja lahdenpohjukkaan laskeutuvine peltoineen edustavat hyvin agraaritraditiota. Yöveden rantakallioiden tunnetut Astuvansalmen kallionmaalaukset ovat seudun vanhinta kulttuurikerrostumaa. 1800-luvun loppupuolen liikenne- ja huvilakultuuria edustavat Varkaantaipaleen ja Kirkkotaipaleen avokanavat sekä Kallioniemen huvila. Pien-Toijolan yhteensä 28 rakennusta ovat ryhmittyneet asuinkentälle itäsuomalaiseen tapaan varsin vapaamuotoisesti kuitenkin niin, että 1803 valmistuneen asuinrakennuksen edustalle muodostuu suljettu pihatanner monista aitoista, vanhasta savutuvasta ja kivinavetasta. Kaikki rakennukset ovat alkuperäisillä paikoillaan, mikä lisää kokonaisuuden arvoa. Tuvissa ja aitoissa on runsas omaisvaraistaloudesta kertova aito esineistö. Vanhimmat aitat ja pihapiirin ulkolaidalla oleva savutupa ovat 1700-luvulta. Pihan rakennusryhmän ulkopuolella on riihi, sauna sekä erillisiä aittoja. Päärakennus on lautavuorattu mutta kaikki muut rakennukset ovat hirsipintaisia. Aitoissa on paikallisen rakentamistavan mukaiset malkakatot. Rakennusryhmä sijaitsee luonnonkauniilla paikalla Laarojärven rannalla ja pienialaiset pellot ympäröivät taloryhmää. Pien-Toijolasta johtaa polku Yöveden rannalle, missä Astuvansalmen kalliomaalaukset ovat nähtävissä. Toijolan kylän historialliset kohteet sijaitsevat valtakunnallisesti arvokkaan Ristiina - Hurissalo maisematien ympäristössä. Maantien varrella on 1900-luvun alkupuolella rakennettu kansakoulu. |
||
| Historia | ||
| Toijolan kylässä oli 1560-luvun maakirjojen mukaan kaksi tilaa. Seuraavalla vuosisadalla kylässä olivat Suuritalo, Toivola, Kyyrö, Haapiala ja Pientalo. Tiirolan kylä on perustettu ilmeisesti 1600-luvulla jolloin siellä oli kaksi taloa, Laukka ja Heinikkala.
Pien-Toijola on ollut 1670-luvulta alkaen Toijosen suvun maatila, jonka vanhoissa rakennuksissa asuttiin aina talvisotaan saakka. Museonähtävyytenä Pien-Toijola on ollut 1960-luvulta lähtien. Pien-Toijola on saanut talonpoikaiskulttuurisäätiön kunniakilven 1970. Tila on edelleen toimiva maatila, jonka uusi talouskeskus on museoalueen vieressä. Kirkkotaipaleen ja Varkaantaipaleen avokanavat mahdollistivat laivaliikenteen Saimaalta Mikkeliin, josta oli tehty maaherranviraston sijoituspaikka 1832. Kanavat rakennettiin seudun kehittyvän teollisuuden tarvitsemien kuljetusten edistämiseksi, joskin vedottiin myös Mikkelin asemaan Savon vanhimpina asutus- ja kulttuuriseutuna. Kanavat valmistuivat 1877. Professori, kielentutkija E. N. Setälä rakennutti Someenjärven rantakalliolle Kallioniemi -nimisen kansallisromanttisen huvilan 1896-1897 arkkitehti Yrjö Sadeniemen suunnitelmien mukaan. Vanhin osuus maantietä Ristiinasta Varkaantaipaleeseen valmistui 1800-luvun lopulla, ja itäpuolella olevaa tietä rakennettiin aina 1960-luvulle saakka. |
||
| Lisätietoa | ||
| Salme Setälä, Kallioniemi – isänmaa. Helsinki 1945.
Suomen asutus 1560-luvulla, kyläluettelot ja kartasto. Helsingin yliopiston historian laitoksen julkaisuja N:o 4. Helsinki 1973. Alfred Kolehmainen ja Veijo A. Laine, Suomalainen talonpoikaistalo. 1980. Etelä-Savon rakennusperintö. Kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet. Etelä-Savon seutukaavaliiton julkaisu 114. Mikkeli 1984. Kulttuurimaisemainventointi 1988. Etelä-Savon seutukaavaliitto. Julkaisu 147:1989. Hannele Wirilander, Ristiinan historia I, Pieksämäki 1989. Suojellut talot. Toim. Irma Lounatvuori. Museovirasto 1991. Turkka Myllykylä, Suomen kanavien historia. Keuruu 1991. Hannele Wirilander, Ristiinan historia II, Pieksämäki 1994. Mikkelin seudun maisema-alueet. Täydennysinventointi 1999. Etelä-Savon maakuntaliiton julkaisu 47:2001. Veskansan maisemissa. Suurlahdentien alueen maisemanhoitosuunnitelma. Etelä-Savon maakuntaliitos julkaisu 45:2001. Maiseman muisti. Valtakunnallisesti merkittävät muinaisjäännökset. Museovirasto 2001. |
||
| kohteeseen sisältyy: huvila; kanava; koulu; kylä; merkkimieskoti; muinaisjäännös; museo; pihapiiri; talonpoikaistalo; talonpoikaistalo; tie; | ||
| ympäristön nykyluonne: agraarimaisema; | ||
Pien-Toijolan talomuseon aittarakennuksia. Timo-Pekka Heima 2007. |
Pien-Toijolan talomuseon rakennuksia, oikealla päärakennus. Timo-Pekka Heima 2007. |
Pien-Toijolan talomuseon navetta. Timo-Pekka Heima 2007. |
| julkaisupäivämäärä 22.12.2009 | ||
| palaute kohdetiedoista | ||
| sivun alkuun | ||
SÖKALTERNATIV