 |
KARTSÖK |
|
Texterna är tillsvidare enbart på finska i enspråkigt finska kommuner. |
||
| Kotka | Kymenlaakso | |
Ruotsinsalmen merilinnoitus |
||
| Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun: Ruotsinsalmen merilinnoitus | ||
| Kuvaus | ||
| Ruotsinsalmen merilinnoituksella on ollut merkittävä asema Venäjän länsirajan puolustuksessa, Kronstadtin etuvarustuksena ja laivastotukikohtana.
Ruotsinsalmen merilinnoitus on rakennettu 1790-1809 keisarinna Katariina II:n käskystä samanaikaisesti siihen strategisesti liittyneen maaliikennettä turvanneen Kyminlinnan kanssa. Ruotsinsalmen merilinnoitus muodostuu erillään olevista linnakkeista eri puolilla Kotkan kaupunkia Kotkansaaressa sekä Tiutisessa ja muilla Kotkan edustan saarilla. Ensimmäisestä rakennusvaiheesta Kotkansaaressa ja Ruotsinsalmessa on säilynyt kolmisenkymmentä linnoitukseen kuulunutta rakennelmaa. Merilinnoituksen uloimpana varustuksena on Kukourin saarella Fort Slava. Pyöreä linnoitus on rakennettu muotoon hakatusta kivestä ja tiilestä 1791-1794. Varissaaren Fort Elisabeth on rakennettu samaan aikaan kuin Fort Slava. Se on pitkänomainen, tenaljimainen varustus, johon on kuulunut kaksi puolipyöreää ja kaksi bastionimaista, kurtiinimuurien yhdistämää puolustusrintamaa. Rintaman sisäpuolella sijainneen kasarmin, ruutikellarin ja varastorakennuksen kivijalat ovat yhä näkyvissä. Saarella on fregatti St. Nikolain esineistöä ja 1940 paljastettu 1790 meritaistelun muistomerkki. Kotkansaarella Katariinan pientaloalueen eteläpuolella entisen öljysataman alueella on Fort Katariinan kaksiosainen linnoitus, Patteri Katariina sekä osia Patteri 1:stä. Redutti Kotkansaaren länsirannalla on tyypiltään samanlainen kuin linnoituksen muut neljä reduttia. Pookinmäellä on Ruotsinsalmen kiintopisteenä olleen majakka- ja merkinantotornin raunio. Kotkansaaren linnoituskaupungista on säilynyt kaupunkimaisen taajaman keskellä ollut, edelleen toimiva Pyhän Nikolaos Ihmeidentekijän kirkko sekä mm. muutamia kellareita. Linnoituksen pääkadun kiveyksen jäännöksiä on löytynyt nykyisen Kotkan Sibeliuspuistosta. Kotkansaaren eteläosan varuskunta-alueesta on jäljellä kivijalkoja. Merilinnoitusalueella on myös laaja noin 20 hylystä koostuva löytöalue. Pääosa hylyistä liittyy Kustaan sodan (1788-1790) aikana käytyihin meritaisteluihin Ruotsin ja Venäjän välillä (Ruotsinsalmen I meritaistelu 1789 ja Ruotsinsalmen II meritaistelu 1790). Löytöalueella on venäläisen fregatti St.Nikolain hylky, jolle on muinaismuistolain perusteella määrätty suoja-alue. |
||
| Historia | ||
| Turun rauhan 1743 jälkeen Ruotsin ja Venäjän raja kulki Kymijokea ja sen läntistä haaraa pitkin. Ns. Kustaan sodan (1788-1790) seurauksena Venäjän Katariina II määräsi, että pääkaupunki Pietari oli suojattava kolmiportaisella linnoitusvyöhykkeellä. Ruotsinsalmen merilinnoitus kuului uloimpaan puolustusvyöhykkeeseen.
Ruotsinsalmesta muodostui vuoden 1808 tienoilla n. 10.000 asukkaan yhdyskunta, jonka väestö oli pääasiassa venäläisiä sotilaita ja heidän perheitään sekä sotaväen perässä tulleita kauppiaita. Ruotsinsalmen merilinnoituksen merkitys väheni Suomen sodan jälkeen ja siellä ollutta sotaväkeä siirrettiin Viaporiin (Suomenlinna) tai muihin Venäjän Suomenlahden varuskuntiin. Lähes autioitunut yhdyskunta tuhoutui 1855, kun englantilais-ranskalainen laivasto sytytti sen tuleen Krimin sodan yhteydessä. Ruotsinsalmen merilinnoituksen paikalle rakennettiin 1870-luvulla Kotkan kaupunki. Krimin sodassa osittain tuhoutuneen Fort Slavan linnoituksen restaurointi ja suojaustyöt tehtiin 1988-1993. Museovirasto, Kotkan kaupunki ja työministeriö ovat kunnostaneet Fort Slavan lisäksi mm. Fort Elisabethin ja redutti Kotkan. Katariinan linnakkeen kunnostus käynnistyi 2007. |
||
| Lisätietoa | ||
| H. Pamberg, Ruotzinsalmi. Blad ur Kotkanejdens äldre historia. Kouvola 1933.
Suomenlahden rauniolinnat. Sotasokeat ry 1977. Olli Airola & Kaisa Harjunpää, Ruotsinsalmen merilinnoitus 1790–1855. Rotšensalmskij port. Kymenlaakson museo 1978. Päivi Nimander, Selvitys Ruotsinsalmi-Kyminlinna linnoituskokonaisuuden jäänteistä ja toimenpide-ehdotelma. Kymenlaakson maakuntamuseon julkaisuja 2. 1980. Marja Terttu Knapas, Kymenlaakson kulttuurihistorialliset kohteet. Kymenlaakson seutukaavaliitto 1984. Vastassa Ruotsi. Kaakkois-Suomen linnoitukset. Museovirasto 1990. Kymenlaakson rakennuskulttuuri. Kymenlalakson seutukaavaliiton julkaisu A:26 1992. Ulla-Riitta Kauppi, Kustaa III:n sodan seuraukset: Ruotsinsalmen linnoituksen rakentaminen, rakennuskanta ja elämää linnoituksessa. Kymenlaakson maakuntamuseon julkaisu 17. Kotka 1993. Fort Slava. Restaurointi 1988-1993. Museoviraston rakennushistorian osaston raportteja 9. 1995. Päivi Hakanpää, Kotkansaari - Ruotsinsalmen linnoituskaupunki. Museovirasto rakennushistorian osasto 2007. |
||
| kohteeseen sisältyy: linnoitus; muinaisjäännös; | ||
| ympäristön nykyluonne: merialue; | ||
Ruotsinsalmen merilinnoitus, Fort Slava. Hannu Vallas 2003. |
Ruotsinsalmen merilinnoitus, Fort Slava. Veijo laine 1987. |
Ruotsinsalmen merilinnoitus, Fort Elisabeth. Hannu Vallas 2003. |
| julkaisupäivämäärä 22.12.2009 | ||
| palaute kohdetiedoista | ||
| sivun alkuun | ||
SÖKALTERNATIV