 |
KARTSÖK |
|
Texterna är tillsvidare enbart på finska i enspråkigt finska kommuner. |
||
| Kuopio | Pohjois-Savo | |
Iisalmen reitin kanavat |
||
| Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun: Iisalmen reitin kanavat | ||
| Kuvaus | ||
| Iisalmen reitin kanavat, Vianta, Ahkiolahti, Ruokovirta ja Nerkoo ovat vesistöihin tukeutuneen, koko maan taloudellisen kasvun kannalta keskeisen puunjalostusteollisuuden nousukauden historiallisia muistomerkkejä Kuopion pohjoispuolella, Maaningalla ja Lapinlahdella. Kanavilla oon ollut merkittävä rooli Pohjois-Savon keskeisten kaupunkien Iisalmen, Kuopion ja Varkauden kehittymiselle 1800-luvun loppupuolella. Vanhoja kanavarakenteita on säilynyt lukuunottamatta Nerkoon kanavaa, joka on uusittu perusteellisesti 1983.
Vanhin osa Maaningan kanavista on Viannonkoskea väistävä kanava, joka rakennettiin ensin avokanavaksi 1811-1813 ja muutettiin yksisulkuiseksi kanavaksi 1845-1852. Viannon kivisulku on muurattu Saimaan kanavan tavoin laivan muotoiseksi. Kanava lakkautettiin 1874, kun se todettiin liikenteelle ahtaaksi ja sen korvaava suurempi Ahkiolahden sulkukanava valmistui. Käytöstä poistettu Viannon kanava on hyvin säilynyt esimerkki aikansa rakennustekniikasta. Maaningan Ahkiolahden 1866-1874 rakennettu 1870 metrin pituinen kanava yhdistää Onkiveden ja Maaninkajärven. Osa Ahkiolahden kanavasta, alasulku, jäi nähtävyydeksi, kun moderni Ahkiolahden kanava valmistui 1985. Ahkiolahden kanava on maisemallisesti erittäin vaikuttava. Pitkä loivasti kaartuva avokanavaosuus on kaivettu soraharjuun, luiska on pengerretty ja kasvavaa mäntyä. Vanhan kanavan varrella on luotsiasema 1800-ja 1900-lukujen vaihteesta. Sen pihapiiri on hyvin säilynyt. Kanavan ympäristö on puistomaisesti hoidettu. Maaningan Ruokovirran vanha kanava ja sen varrella olevat rakennukset luovat vahvan kulttuurihistoriallisen ja maisemallisen kokonaisuuden. Ruokovirran sulkukanavan rakennustöihin päästiin 1878. Kanavan rannalla sijaitsee samana vuonna valmistunut kanavakasöörin virkatalo. Rakennus muodostaa piharakennuksineen tärkeän osan kanavaympäristöä. Kanavan länsirannalla on 1904 huvilaksi rakennettu Ruokovirran tila. Alueella on Suomen sodan muistomerkki. |
||
| Historia | ||
| Ensimmäiset parannustyöt Iisalmen ja Kuopion välisellä vesireitillä tehtiin 1700- ja 1800-lukujen vaihteessa. Koskia perattiin ja 1813 valmistui avokanava Viannon kosken ohitse. Varsinaisiin kanavatöihin päästiin 1840-luvulla, jolloin valmistuivat Ruokovirran avokanava 1846. Viannon vanha avokanava muutettiin sulkukanavaksi 1852. Viannon kanavaa rakennettiin rinnan Saimaan kanavan kanssa siellä opittua tekniikkaa hyväksi käyttäen.
Viannonkoski oli 1400-luvun lopulla kruunun kalastusalue. Kosken partaalla toimi 1840- ja 1850-luvuilla mm. yksi maamme varhaisimmista paperiteollisuusyrityksistä, sekä saha ja useita myllyjä. Iisalmen reitin kanavointi oli osa laajempaa Itä-Suomen kanavoimishanketta, joka tuli ajankohtaiseksi Saimaan kanavan valmistumisen (1856) jälkeen. Tuolloin rakennettiin ja korjattiin Kuopion-Iisalmen reitille Nerkoon, Ahkiolahden ja Ruokovirran kanavat palvelemaan ennen kaikkea puunkuljetusta Pohjois-Savosta Kymenlaakson puunjalostustehtaille. Saimaan kanvavan ja liikenteen sekä laivojen koon kasvaessa 1840-luvulla rakennetut kanavat jäivät riittämättömiksi. Kuopio-Iisalmi -väylän syventäminen aloitettiin Nerkoon kanavan rakennustöillä 1866. Työt aloitettiin nälkävuosien aikaan ja kanavatyömaalle tuli tämän vuoksi tuhansia työntekijöitä. Tilannetta helpottamaan aloitettiin samana vuonna vanhan Viannon kanavan korvaavan Ahkionlahden kanavan rakentaminen. Nerkoon kanavatyömaalla rakennettiin kanavan lisäksi pohjoispuolella olevan Niittyniemen tyven poikki lyhyt avokanava, jolla helpotettiin venematkaa Nerohlahdesta kanavalle. Työllistämistyönä tehdyn kanavan kaivaustöistä vastasivat pääasiassa naiset, josta väylä sai nimen Akanoja. Nälkävuosina rakennetun Nerkoon ja Ahkiolahden työmailla kuoli nälän heikentäminä tauteihin noin 200 henkeä. Vainajia haudattiin Lapinlahden hautausmaalle. Nerkoon sulkukanava valmistui 1869 ja Ahkiolahden sulkukanava 1874. Nerkoon kanava rakennettiin uudelleen 1981-83 uittotarpeiden vuoksi. Rakennustöissä vanhat kanavarakenteet korvattiin uusilla. Kolmas kanavatyömaa oli Ruokovirran kanava. Vanhaa 1840-luvulla rakennettua avokanavaa yritettiin ensin perata syvemmäksi. Liikenteen kasvaessa päädyttiin uuden sulkukanavan rakentamiseen. Lisäksi syvennettiin Rahasalmea ja Voisalmea sekä rakennettiin Varkauden pohjoispuolelle Piensaaren avokanava. Ruokolahden kanavan työt valmistuivat 1879. Väylää parannettiin ja syvennettiin uudelleen vuosina 1914-20, jolloin myös Ruokovirran sulku rakennettiin uudelleen betonista. Vanhan sulkukanavan itäpuolelle valmistui uusi avokanava Hyvärinvirtaan 1965. Laivareitti siirtyi avokanavalle ja vanhan sulkukanavan liikenne loppui. Iisalmen reitin kanavien 1900-luvulla uusitut osuudet palvelevat edelleen nippu-uittoa. |
||
| Lisätietoa | ||
| TVH:n vuosikirjat 1866-1916, 1860-1887.
Eino Puramo, Itä-Suomen vesitiekysymys 1800-luvulla. Helsinki 1952. Sisävesiliikennettä Pohjois-Savossa. Kuopion museo 1987. Turkka Myllykylä, Suomen kanavien historia. Keuruu 1991. Reijo Valta, Viannankoski. Ihminen kosken ja koski ihmisen muovaamana. Maaninka-Seura ry:n historia- ja perinnesarja. Saarijärvi 1995. Kuopion seudun kulttuuriympäristö seutukunnan vahvuudeksi. Kulttuuriympäristöselvitys Kuopion seudun maakuntakaavaa varten. Pohjois-Savon liitto 2006. |
||
| kohteeseen sisältyy: kanava; | ||
| ympäristön nykyluonne: metsämaisema; | ||
Ahkiolahden vanha, kapea kanava. Wiki Loves Monuments, CC BY-SA 4.0 Kaj Höglund 2013. |
Ruokovirran kanava. Juha Vuorinen 2007. |
Viannon kanava. Juha Vuorinen 2007. |
| julkaisupäivämäärä 22.12.2009 | ||
| palaute kohdetiedoista | ||
| sivun alkuun | ||
SÖKALTERNATIV