 |
KARTSÖK |
|
Texterna är tillsvidare enbart på finska i enspråkigt finska kommuner. |
||
| Tampere | Pirkanmaa | |
Teiskon kirkko ja Teiskolan kartano |
||
| Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun: Teiskon kirkko ja Teiskolan kartano | ||
| Kuvaus | ||
| Tunnetun kirkonrakentaja Matti Åkerblomin rakentama 1780-luvun ristikirkko, pappila sekä Teiskolan kartano talouskeskuksineen muodostavat pienimuotoisen, vesistöjen tarjoamien kulkuyhteyksien varaan rakentuneen kulttuurimaiseman kiinnekohdat.
Teiskolan ja Koveron vanhojen kylien muodostamaan kulttuurimaisemaan Kirkkojärven rannalla kuuluu mäen harjanteella oleva puukirkko tapuleineen, pappila Salonsaaressa ja Teiskolan kartano sekä maisemaa mukaileva maantienlinja kivisiltoineen. Varsinaista tiiviisti rakennettua kirkonkylää Teiskoon ei ole koskaan syntynyt. Kirkonseudun maatilat ovat olleet suuria. Teiskon sisäviisteisessä ristikirkossa on jyrkkälappeinen aumattu paanukatto ja ristivarsien päissä pienet eteisrakennukset. Valoisan sisätilan holvaukseen liittyy laakea välikattokupoli. Kirkossa oleva vanhempi saarnastuoli on 1600-luvulta. Kirkon vieressä on tanakka barokkitapuli sipulikupoleineen. Sen vieressä on Kuljun kylälle kuulunut hirsinen hautakappeli vuodelta 1825. Viime sotien sankarivainajille pystytetty, Kurun mustasta graniitista tehty ristiin päättyvä sankaripatsas on arkkitehti Bertel Strömmerin piirtämä 1951. Kaksikerroksinen pappila, 1920-luvun klassismin piirteitä omaava kookas puurakennus sijaitsee kirkon länsipuolella Kirkkojärven Salonsaaressa, joka on muodostettu kannaksella niemeksi pappilan rakentamisen yhteydessä 1925. Teiskolansalmen yli johtavan holvatun kivisillan läheisyydessä on Teiskon edellisten kirkkojen paikalla Kirkkojärveen pistävällä Myllyniemellä muistokivi: "Teiskon kirkon paikka, 1621, 1669-1787. Jumalan nimi on vahva linna. Hic stetit templum primum Teiskoense. Salus a Deo nostro est sedente in throne et agno". Teiskolan kartanon rakennukset Teiskolansalmen pohjoisenpuoleisessa niemessä muodostavat tiiviin ryhmän. Puistossa oleva kaksikerroksinen päärakennus "Harmaa" on 1800-luvun alkupuoliskolta, mutta sen ulkoasu 1800-luvun lopulta. Talousrakennukset ja työväen asuinrakennukset 1800-luvun jälkipuolelta ovat tien pohjoispuolella omana ryhmänään. |
||
| Historia | ||
| Teiskolan kylä mainittiin kirjallisissa lähteissä ensimmäisen kerran 1540. Messukylän kappeliksi 1636 perustettu Teiskon seurakunta itsenäistyi 1905 ja liitettiin 1972 Tampereen kaupunkiin.
Teiskon ensimmäinen kirkko sijaitsi aivan lähellä kartanon nykyistä paikkaa Myllyniemessä. Rakennusmestari Matti Åkerblomin johdolla rakennettu nykyinen kirkko valmistui 1788 ja kellotapuli 1798. Kirkon ikkunat saivat nykyisen mallinsa 1842 Erkki Kuorikosken johdolla tehdyssä korjauksessa. Kirkkoa uudistettiin arkkitehti Josef Stenbäckin laatiman suunnitelman mukaan 1906, jolloin välikatto ponttilaudoitettiin. Penkit ja alttarilaite valmistuivat myös tuohon aikaan. Kirkkoa kunnostettiin 1960-luvun alussa. Hautausmaa otettiin käyttöön 1787 ja kirkkomaan moneen otteeseen jatketun kivimuurin vanhin osa valmistui 1825. Teiskolan kartano muodostettiin neljästä Wolmar von Slippenbachille lahjoitetusta tilasta 1680-luvulla. Säterivapautta kartano nautti 1663-1683, minkä jälkeen se ostettiin säteriratsutilaksi ja perinnöksi 1757. Teiskolan omistivat 1700-luvulla vapaaherra H.H. Boije ja asessori G. Ahlman, kumpikin Hatanpään kartanon isäntiä. Usein omistajaa vaihtanut kartano päätyi 1794 Tammelander-suvulle. Luutnantti Tammelander alkoi heti rakennuttaa tilalle uutta, kartanon nykyistä päärakennusta, jonka suunnitteli mahdollisesti turkulainen maanmittari J.G. Sacklén. Päärakennus valmistui vuosien 1806 ja 1810 välillä. 1918 lisätyn uuden keittiösiiven suunnitteli arkkitehti Birger Federley. Teiskolansalmen ylittävää, 1894 valmistunutta kivisiltaa on levennetty betonikannella 1900-luvun jälkipuolella. Sillan kupeessa sijaitseva kartanon venekatos on 1800-luvun loppupuolelta ja pitäjänmakasiini vuodelta 1824. |
||
| Lisätietoa | ||
| A.K. Saarela, Teiskon seurakunnan vaiheita. Tampere 1960.
Tampereen rakennuskulttuuri. Maisemat ja luonnonsuojelu. Tampereen kaupungin kaavoitusvirasto By/3/1985. Martti Helin (toim.), Teiskon kirkon juhlakirja. Tampere 1988. Anu Soikkeli, Suomen vanhat pappilat - menneisyyden tulevaisuus. Oulun yliopisto 2000. |
||
| kohteeseen sisältyy: hautakappeli; hautausmaa; kartano; kellotapuli; kirkko; pappila; pihapiiri; silta; | ||
| ympäristön nykyluonne: kulttuurimaisema; | ||
Teiskolan kartano. Irma Lounatvuori 1982. |
Teiskolan kartanon rakennuksia. Irma Lounatvuori 1982. |
Teiskon kirkko. Johanna Forsius 2006. |
| julkaisupäivämäärä 22.12.2009 | ||
| palaute kohdetiedoista | ||
| sivun alkuun | ||
SÖKALTERNATIV