Museiverket

 SÖKALTERNATIV

objekt landskapsvis
 

KARTSÖK

landskapskarta Lappland Mellersta Österbotten Norra Österbotten Kajanaland Norra Karelen Södra Karelen Österbotten Norra Savolax Södra Savolax Kymmenedalen Mellersta Finland Södra Österbotten Päijänne-Tavastland Nyland - östra Egentliga Tavastland Nyland - västra Birkaland Satakunta Egentliga Finland

Texterna är tillsvidare enbart på finska i enspråkigt finska kommuner.

Nurmes Pohjois-Karjala

Rasimäen asutuskylä

Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun: Rasimäen asutuskylä
Kuvaus
Rasimäen kylä on vaikuttava esimerkki maahamme 1940-luvulla syntyneistä siirtokarjalaisten asutuskylistä. Yhtenäisesti rakentunut pika-asutuskylä sopeutuu luontevasti Rumojoen varren luonnonmaisemaan.

Tilakeskukset sijaitsevat nauhakylänä pitkänomaisen Rumojoen laakson läpi rakennetun suoran, hiekkapintaisen maantien varrella. Maatilojen asuin- ja talousrakennukset on rakennettu valtion teettämien tyyppipiirustusten mukaan, mistä syystä kylän ilme on yhtenäinen. Kylän ortodoksisia asukkaita varten on kylän pohjoislaidassa rukoushuone. Rumojoen varrella on 1950-luvulla valmistunut koulu. Maastoltaan kumpuilevan kylän maisemakuvaa leimaavat rinnepellot ja hakamaat, joita vielä monissa paikoin laidunnetaan.

Rasimäkeä ympäröi kaunis luonnonmaisema, joka on valtakunnallisesti merkittävä maisema-alue.
 
Historia
Rasimäki oli Koppelojärven kylän yhteismaata, minne oli perustettu oli 1860-luvun loppuun mennessä kolme taloa käsittävä kylä. 1920-1930-luvun asutustoiminta lisäsi talolukua.

Toisen maailmansodan jälkeisessä asuttamisessa painotettiin väestön sijoittumista maaseudulle. Rasimäkeen järjestettiin pika-asutustiloja Karjalan evakoille jatkosodan päätyttyä 1944. Asutustoiminta järjestettiin vuoden 1945 maanhankintalain nojalla. Siirtoväen asuttaminen oli käynnistynyt jo talvisodan jälkeen 1940 säädetyllä siirtoväen pika-asutuslailla.
Maatalousministeriön vahvistaman sijoitussuunnitelman mukaan Valtimolle asutettiin pääosin suojärveläisiä. Maata lunastettiin eniten metsäyhtiöiltä ja valtiolta. Siirtoväen lisäksi maanhankitalailla asutettiin perheellisiä valtimolaisia rintamamiehiä ja invalideja. Siirtoväki kasvatti kylän asukaslukua yli puolella, ja kylään muutti myös ortodoksista siirtoväkeä vuodesta 1948 lähtien.

Asuttaminen jatkui 1950-luvulle, ja maanhankintalaki oli voimassa vuoteen 1959 asti. Valtio sääteli ja ohjasi rakentamista etenkin 1940-luvun lopussa, ja rakentamista standardisoitiin. Rasimäen asutuskylän rakentaminen toteutettiin ohjatusti tyyppipiirustusten mukaan.
 
Lisätietoa
Arvokkaat maisema-alueet. Maisema-aluetyöryhmän mietintö osa 2. Helsinki 1993.

Pasi Siistonen, Valtimon kulttuuriympäristöohjelma. Helsinki 1994.

Sodan jaloista Egyptinkorpeen. Näyttely maan raivaamisesta ja jälleenrakentamisesta. Toim. Pirjo Karinen ja Jaana Simonen. Pohjois-Karjalan museo 1995.

Erkki Laitinen (toim.), Rintamalta raiviolle. Sodanjälkeinen asutustoiminta 50 vuotta. Jyväskylä 1995.

Sirkkaliisa Jetsonen, Suomea jälleenrakentamassa. Jälleenrakennuskausi. Euroopan Rakennusperintöpäivä 1998.

Pohjois-Karjalan kulttuuriympäristöt. Pohjois-Karjalan liitto 2003.

Rasimäki, historia. Rasimäen kylätoimikunnan www-sivut: http://rasimaki.net/ (18.11.2009).

Tapio Hämynen, Rasimäen kylän elinkaari. Seppo Knuutila et al., Kylän paikka: uusia tulkintoja Sivakasta ja Rasimäestä. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 1167. 2008.
 
kohteeseen sisältyy:  kylä; pihapiiri;
ympäristön nykyluonne:  agraarimaisema;
 
Rasinmäen maisemaa. Marja-Leena Ikkala 2012
Rasinmäen maisemaa. Marja-Leena Ikkala 2012.
 
julkaisupäivämäärä 22.12.2009
palaute kohdetiedoista
sivun alkuun
 


© Museovirasto 2009