 |
KARTSÖK |
|
Texterna är tillsvidare enbart på finska i enspråkigt finska kommuner. |
||
| Hamina | Kymenlaakso | |
Haminan linnoitus- ja varuskuntakaupunki |
||
| Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun: Haminan linnoitus- ja varuskuntakaupunki | ||
| Kuvaus | ||
| Hamina on puhdaspiirteinen historiallinen linnoituskaupunki, jolla on ainoalaatuinen asemakaavallinen ratkaisu ja linnoitusjärjestelmä.
Haminan säteittäinen asemakaava pohjautuu renessanssin ideaalikaupunkimalliin. Kaupunkialuetta ympäröi linnoituskehä vahvoine bastioneineen. Kaupungin keskusaukiolta lähtee kahdeksan säteittäistä katua, joita yhdistää kaksi ympyräkatua. Kaupungissa on rakennuskantaa 1800-luvulta sekä yhtenäisiä katunäkymiä, ainoastaan lounaisosa on uusiutunut. Kasarmialue kaupungin itäosassa antaa linnoitukselle sotilaallista leimaa. Merkittäviä julkisia rakennuksia ovat mm. raatihuone, luterilainen ja ortodoksinen kirkko, Vehkalahden kirkko sekä Haminan keisarillisen kadettikoulun (myöhemmin Reserviupseerikoulun) päärakennus. Raatihuone 1700-luvun lopusta sijaitsee säteittäisten katujen keskipisteessä ympyränmuotoisella torilla. Kolmikerroksisen uusklassillisen kivirakennuksen monumentaalinen keskustorni on tehty 1840-luvulla Intendentinkonttorin suunnitelmien mukaan. Pohjakerroksessa on holvattuja huonetiloja, pääkerroksen huonejako on hyvin säilynyt. Luterilainen kirkko on Raatihuoneentorin luoteisreunassa. Uusklassillinen luterilainen kirkko on rakennettu C.L. Engelin piirustusten mukaan ja valmistunut vuonna 1843. Kirkon tontilla on sankarihaudat, kansalaissodan muistomerkki ja Karjalaan jääneiden vainajien muistomerkki. Ortodoksinen kirkko rajautuu torin itäreunaan. Apostoli Pietarin ja Paavalin muistolle pyhitetty kirkko on uusklassillinen pyörötemppeli vuodelta 1837. Sen 1863 valmistunut sipulipäätteinen kellotorni on venäläiskansallisten arkkitehtuurimuotojen varhaisimpia esimerkkejä Suomessa. Kirkon tonttia kiertää komea aitarakennelma. Vehkalahden keskiaikainen kivikirkko kaupungin koillisosassa on uudistettu nykymuotoonsa 1821 kaupunkipalon jälkeen. Kadettikoulun kolmikerroksinen päärakennus on arkkitehti Jac. Ahrenbergin suunnittelema. Kadettikoulun alue käsittää lähes neljänneksen Haminan bastionilinnoitetusta ympyräkaupungista itäisen Viipurin portin tuntumassa. Alueella on arkkitehti C.L. Engelin ja E.B. Lohrmannin suunnittelemia rakennuksia kuten maneesi, sairaala, reserviupseerikoulun esikuntana, koulun johtajan punatiilinen asuintalo, myöhemmin upseerikerho. Alueen vanhaa rakennuskantaa on Viipurin portin vartiorakennus. Vanhimmat kasarmirakennukset ovat 1780-luvulta, varasto- ja luokkarakennus 1800-luvun alusta. Vallihaudan ulkopuolella kasarmi-, varasto- ja huoltorakennukset ovat 1910-luvun venäläistä tiiliarkkitehtuuria. Huomattavia muita yksittäisiä rakennuksia Haminassa ovat mm. Fredrikinkatu 1, rikasmuotoinen puinen kaupunkipalatsi vuodelta 1889 (W. Aspelin), Rauhankatu 5, uusrokokootyylinen ns. Arvilommin talo vuosilta 1849-1859 sekä porvariskartanot Kasarmikadun varrella ja ns. Pormestarintalo vuodelta 1866. Kivitaloista mainittakoon Kadettikoulunkatu 2 B, nykyinen kaupunginmuseon 1760 rakennettu talo, jossa Kustaa III ja Katarina II 1783 neuvottelivat rauhasta. Pikkuympyränkatu 5; Seurahuone 1890 (Kiseleff & Heikel). Pikkuympyränkatu 8; Haminan säästöpankin puinen rakennus vuodelta 1888 (W. Aspelin). Kasarmikatu 5; Aladinin talo on alkuaan rakennettu 1790-luvulla tykistökomentajan asuintaloksi. Nykyiseen asuunsa se muutettiin 1914 (G. Taucher). Kasarmikatu 4-8; Kasarmikadun varrella on säilynyt kaupungin laajin vanha puutalokokonaisuus. Alueen rakennukset periytyvät pääosin 1841 kaupunkipalon jälkeiseltä ajalta. Kasarmikatu 6:ssa toimii Kauppiaantalomuseo. Kaupunkia ympäröinyt laaja bastionikehä on lounaissivustaa lukuun ottamatta säilynyt ja vallit on restauroitu huoliteltuun kuntoon. Pohjoissivustan Keskusbastioni on muutettu kesäiseksi juhlakentäksi arkkitehtonisesti vaikuttavine telttakatoksineen. |
||
| Historia | ||
| Vehkalahdelle 1653 perustettu Haminan kaupunki sai Uudenkaupungin rauhan jälkeen 1721 uuden roolin Ruotsin itäisenä rajakaupunkina ja Itä-Suomen satamakaupunkina sodassa menetetyn Viipurin sijaan. Kaupungin säteittäinen asemakaava liittyi kenraali Axel Löwenin 1722 laatimaan linnoittamissuunnitelmaan. Ensimmäiset maarakenteiset linnoitusvallit säännöllisen bastionijärjestelmän mukaan tehtiin tämän jälkeen.
Turun rauhassa 1743 Hamina jäi Venäjän puolelle. Huomattava uudisrakennuskausi alkoi 1770-luvulla keisarinna Katariina II:n hyväksymän yleissuunnitelman mukaan. Linnoitusvalleja vahvistettiin ja korotettiin sekä uusia ulkovarustuksia rakennettiin. Kaupunki sai myös ensimmäiset kivirakennukset ja Viipurin kuvernementin arkkitehti Johan Brockmannin suunnitteleman raatihuoneen. Kaupungin pohjoissivusta linnoitettiin 1800-luvun alkuvuosina Kyminlinnan uudessa linnoituksessa käytetyn kaponierijärjestelmän mukaan. Kahden bastionirintaman, kaponierien ja ulkovarustusten työt valmistuivat Suomen sotaan mennessä. Kaupunkipalossa 1821 tuhoutui valtaosa puurakennuksista, mm. kaupungin ruotsalaisen, sittemmin ruotsalais-saksalaisen luterilaisen seurakunnan suuri kahtamoistyyppinen puukirkko. Lisäksi ortodoksisen seurakunnan 1785 rakennettu kirkko vaurioitui pahoin. Toinen mittava kaupunkipalo 1841 vaurioitti mm. raatihuonetta. Suomen Keisarillinen Kadettikoulu aloitti toimintansa Haminassa 1821, jonne se päätettiin siirtää Rantasalmella toimineen Haapaniemen Topografikunnan rakennusten tuhouduttua tulipalossa. Koulusta muodostui merkittävä kaupunkirakenteen elementti. Kadettikoulun nykyisen päärakennuksen suunnitteluun ryhdyttiin 1893, peruskiven muuraus oli 18.5.1897. Suomen itsenäistyttyä Kadettikoulun rakennukseen sijoitettiin Jalkaväen taistelukoulun harjoitusyksikkö eli saksalainen jääkäripataljoona. Paltskolan muuttui aluksi suomalaiseksi sotilassairaalaksi (1920-1925). Kadettikoulun rakennukset siirtyivät reserviupseerikoulun käyttöön. |
||
| Lisätietoa | ||
| G.A. Gripenberg, Finska Kadettkåren och dess Kamratskap. Helsingfors 1912.
Olli Kivinen, Haminan keskusta. Arkkitehti 3/1963. Antero Sinisalo, Haminan upseerikoulun alueen vaiheita. Arkkitehti 3/1963. Olli Kivinen, Haminan keskustan asemakaava. Helsinki 1964. Aimo Halila, Hamina varuskuntakaupunkina. Haminan historia III. Mikkeli 1969. Trästäder i Finland. Den nordiska trästaden. 1972. Stadsplanering i finska städer. Den nordiska trästaden 12. 1972. Aimo Halila, Haminan kaupungin historia II. Mikkeli 1975. Marja Terttu Knapas, Kymenlaakson kulttuurihistorialliset kohteet. Kotka 1984. Rainer Knapas, Vanhan Suomen kaupungit 1743-1809 ja Rainer Knapas, Linnoitusten rakentaminen ja sotilasarkkitehtuuri 1721-1808. Ars. Suomen taide 2. Otava 1988. Vastassa Ruotsi. Kaakkois-Suomen linnoitukset. Näyttelyluettelo. Museovirasto 1990. Ville Lukkarinen, Intendentinkonttorin kirkkoarkkitehtuuri. Carl Ludvig Engel 1778-1840. Näyttelyluettelo 1990. Ulla-Riitta Kauppi, Reserviupseerikoulun rakennusten historia. RUK:n kurssi 193. Taipale 1990. Ilkka Kaskinen ja Ulla-Riitta Kauppi, Haminan linnoitus. Hamina-Seura 1992. Kymenlaakson rakennuskulttuuri. Kymenlaakson seutukaavaliiton julkaisu A 26 1992. Elisa El Harouny, Olli-Pekka Riipinen, Kaija Santaholma ja Timo Tuomi, Suomalaisia puukaupunkeja. Hamina. Ympäristöministeriö. Alueidenkäytön osasto. Helsinki 1998. Teemu Mökkönen, Hamina Fredrikshamn, kaupunkiarkeologinen inventointi. Museovirasto, rakennushistorian osasto 2003. J.E.O. Screen ja Veli-Matti Syrjö, Keisarillinen Suomen kadettikoulu 1812-1903. Tammi 2003. |
||
| kohteeseen sisältyy: kaava-alue; kasarmi; kaupungin asuintalo; kirkko; linnoitus; raatihuone; | ||
| ympäristön nykyluonne: kaupunki; | ||
Haminan linnoituskaupunki. Hannu Vallas 2003. |
Hamina, Raatihuone. Taustalla pyhien apostolien Pietarin ja Paavalin muistolle pyhitetyn ortodoksikirkon kellotorni. Soile Tirilä . |
Haminan keisarillisen kadettikoulun päärakennus, myöhemmin Reserviupseerikoulu. Ilkka Kaskinen . |
| julkaisupäivämäärä 22.12.2009 | ||
| palaute kohdetiedoista | ||
| sivun alkuun | ||
SÖKALTERNATIV