Museiverket

 SÖKALTERNATIV

objekt landskapsvis
 

KARTSÖK

landskapskarta Lappland Mellersta Österbotten Norra Österbotten Kajanaland Norra Karelen Södra Karelen Österbotten Norra Savolax Södra Savolax Kymmenedalen Mellersta Finland Södra Österbotten Päijänne-Tavastland Nyland - östra Egentliga Tavastland Nyland - västra Birkaland Satakunta Egentliga Finland

Texterna är tillsvidare enbart på finska i enspråkigt finska kommuner.

Kouvola Kymenlaakso

Verlan teollisuusympäristö

Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun: Verlan teollisuusympäristö
Kuvaus
Verlan tehdas on ainutlaatuinen 1800- ja 1900-luvun vaihteen teollisuusmiljöö. Puuhiomo ja pahvitehdas muodostavat eheän tehdaskokonaisuuden Suomen metsäteollisuuden varhaisvuosilta. Verla on valittu 1996 UNESCOn maailmanperintölistalle ja se on valtakunnallisesti arvokas maisemanähtävyys.

Arkkitehti Edward Dippellin suunnittelemat puuhiomo, pahvitehdas ja kuivaamo ovat rikasmuotoista tiiliarkkitehtuuria. Koristeellinen Patruunan pytinki on rakennettu vuosina 1885 ja 1898 (E. Dippell). Puistomaisella piha-alueella on lisäksi huvimaja, palokaluvaja sekä kalkkitiilinen tarvikevarasto ja mylly. Tehdas on säilynyt pääosin 1800- ja 1900-luvun vaihteen asussa antaen alkuperäisine koneineen ainutlaatuisen kuvan tuon ajan teollisuusmiljööstä.

Verlankosken vesivoimaa on hyödynnetty rakentamalla sen partaalle voimalaitoksia kolmessa vaiheessa 1920-luvulta 1990-luvulle. Patorakenteiden lisäksi kosken partaalla ovat voimalaitokset vuosilta 1954 ja 1995.

Teollisuusyhdyskuntaan kuuluu maantien varrelle kasvanut Jaalan kylä virran länsipuolella sekä vanhat työväestön asuntoalueet, jotka sijaitsevat osaksi kosken itärannalla.

Verlan padotun kosken yläpuolella on suoraan vedestä kohoavassa kallioseinämässä punavärillä tehtyjä kivikautisia maalauksia. Niissä on kuvattu mm. hirviä ja ihmishahmoja.
 
Historia
Insinööri Hugo Neuman perusti 1872 Verlan puuhiomon Mäntyharjun uittoreitin alajuoksulle. Alueella oli runsaasti käyttämättömiä metsävaroja.

Tehdas paloi jo neljän vuoden kuluttua sen perustamisesta, mutta toimintaa jatkettiin pian. Itävaltalaissyntyinen paperimestari Gottlieb Kreidl, saksalainen paperimestari Luis Haenel ja viipurilainen liikemies, konsuli Wilhelm Dippell perustivat uuden yhtiön 1882. Uusi puuhiomo ja pahvitehdas rakennettiin ensin kokonaan puusta. Pahvikuivaamo tuhoutui tulipalossa 1892, ja tilalle tehtiin nykyinen nelikerroksinen punatiilinen kuivaamorakennus. Sen suunnitteli viipurilainen arkkitehti Carl Edward Dippell. Palovaaran vuoksi myös puuhiomo ja pahvitehdas muurattiin punatiilestä 1895. Koska seinät rakennettiin vanhan puisen tehdasrakennuksen ympärille, tuotanto voitiin pitää koko rakennusajan käynnissä.

Verlan tehtaan toiminta loppui 1964 ja tehdasmuseo avautui yleisölle 1972.
 
Lisätietoa
Marja Terttu Knapas, Kymenlaakson kulttuurihistorialliset kohteet. Kymenlaakson seutukaavaliitto 1984.

Timo Miettinen, Valkealan esihistoria. Valkealan historia. Lahti 1990.

Kymenlaakson rakennuskulttuuri. Kymenlaakson seutukaavaliiton julkaisu A:26 1992.

Verla arkkitehtiopiskelijoiden harjoitustyönä. Tampereen teknillinen korkeakoulu. 1998.

Maiseman muisti. Valtakunnallisesti merkittävät muinaisjäännökset. Museovirasto 2001.

Eero Niinikoski, Verla - ainutlaatuinen teollisuusmuistomerkki. UPM-Kymmene 2001.

Inkeri Ahvenisto, Tehdas yhdistää ja erottaa Verlassa 1880-luvulta 1960-luvulle. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Bibliotheca Historica 118 2008.
 
kohteeseen sisältyy:  kylä; muinaisjäännös; museo; mylly; puunjalostustehdas; voimalaitos;
ympäristön nykyluonne:  metsämaisema;
 
Verlan teollisuusympäristö. Hannu Vallas 1997
Verlan teollisuusympäristö. Hannu Vallas 1997.
Patruunan pytinki. Wiki Loves Monuments, CC BY-SA 4.0 Maaritti Siitonen 2018
Patruunan pytinki. Wiki Loves Monuments, CC BY-SA 4.0 Maaritti Siitonen 2018.
 
julkaisupäivämäärä 22.12.2009
palaute kohdetiedoista
sivun alkuun
 


© Museovirasto 2009