KARTSÖK |
Texterna är tillsvidare enbart på finska i enspråkigt finska kommuner. |
||
Kotka | Kymenlaakso | |
Korkeakosken teollisuusympäristö |
||
Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun: Korkeakosken teollisuusympäristö |
Kuvaus | ||
Korkeakosken teollisuusympäristö on muotoutunut historialliselle mylly- ja sahapaikalle, jossa on toiminut tiettävästi yksi maamme varhaisimmista teollisuuslaitoksista. Nykyisin virran varrella sijaitsevat A. Ahlström Osakeyhtiön Korkeakosken tehtaat ja niiden vieressä entinen Enso-Gutzeit Oy:n Insuliittitehdas yhtenäisine asuntoalueineen. Kierikkalassa ja Kalliokoskella on lisäksi tehdastyöväestön vanhaa asutusta. Kosken kuohut ja luonnonkauneus ovat kautta aikain houkutelleet myös taiteilijoita. Vanha Turku-Viipuri -maantie ylittää Kymijoen kosken Korkeakoskella.
Vanhimmat tiiliset tehdasrakennukset ovat perustamisen ajoilta 1880-luvulta ja 1900-luvun alusta. Puuhiomoa ja kartonkitehdasta on laajennettu 1920-luvulla. Vanhempi vesivoimala on rakennettu 1906, uudempi on arkkitehti Karl Lindalin suunnittelema 1926 samoin kuin 1923 valmistunut höyryvoimala. Korkeakoskella on Suomen vanhin kuitulevytehdas The Insulite Company of Finland, joka on perustettu 1930. Tehtaan välittömässä läheisyydessä on 1930-luvun alussa rakennettu yhtenäinen työväenasuntoalue Pahvikylä. Sen "amerikkalaistyyliset" insuliittitalot ovat arkkitehtien Hytönen ja Luukkonen suunnittelemia. |
||
Historia | ||
Kymijoen Korkeakosken vanhalla myllypaikalla toimi ensimmäinen vesisaha jo 1550-luvulla ja teollisuuslaitos oli tiettävästi Kymenlaakson ensimmäinen. Karhulan sahan omistaja William Ruth osti 1887 mennessä Korkeakosken koskiosuudet ja puuhiomon rakentaminen aloitettiin samana vuonna. Hiomo rakennettiin uudelleen 1901 ja ensimmäinen vesivoimala 1800-luvun lopulla. Myöhemmin virran varrelle sijoittuivat A. Ahlström Osakeyhtiön Korkeakosken tehtaat ja niiden viereen Enso-Gutzeit Oy:n insuliittitehdas asuntoalueineen. Insuliittitehdas oli alansa ensimmäinen Suomessa ja valmisti 1930-luvulla sekä huokoista että kovaa puulevyä. | ||
Lisätietoa | ||
Zachris Topelius, Finland framstäldt i teckningar 1845.
Marja Terttu Knapas, Kymenlaakson kulttuurihistorialliset kohteet. Kymenlaakson seutukaavaliitto 1984. Kymenlaakson rakennuskulttuuri. Kymenlaakson seutukaavaliiton julkaisu A:26 1992. Enso Oy:n rakennuskannan inventointi, Henrik Wager. Inventointiraportti 1997. Martti Korhonen, Juhani Saarinen. Kymistä Kotkaan. Osat I ja II. Kotkan kaupungin historiatoimikunta. Porvoo 1999, 2002. Kymenlaakson teollisuusperinteen kartoitus. Kymenlaakson liitto. Kuvaja Consulting Oy 2003. |
||
kohteeseen sisältyy: puunjalostustehdas; työväen asuintalo; voimalaitos; | ||
ympäristön nykyluonne: kaupunki; | ||
julkaisupäivämäärä 22.12.2009 | ||
palaute kohdetiedoista | ||
sivun alkuun | ||