|
|
|
Texterna är tillsvidare enbart på finska i enspråkigt finska kommuner. |
| |
| Kouvola |
Kymenlaakso |
|
| Mustilan arboretum |
| |
| Kuvaus |
Mustila on maamme vanhin, lajikkeiltaan ja laajuudeltaan suurin arboretum.
Mustilan arboretumin 120 hehtaarin puistoalueella kasvaa lähes 100 havupuulajia, 130 lehtipuulajia sekä lukuisia koristepensas-, köynnös-, ja perennalajia eri puolelta maapalloa.
Mustilan koristepensaista ovat tunnetuimpia alppiruusut, joita on arboretumissa yli 100 lajia ja lajiketta. Alppiruusut kukkivat keskikesällä, jolloin Alppiruusulaakson sadat Rhododendronpensaat puhkeavat kirjavaan kukkamereen.
Laajoina metsikköinä kasvavat vieraat havupuulajit luovat paikoin eksoottisen tunnelman. Puut lumoavat paitsi erikoisuudellaan myös koollaan. Etelärinteen suurimmat douglaskuuset ovat jo noin 40 metriä korkeita. |
| |
| Historia |
| Mustilan kartano on osa Wrede-suvulle kuulunutta läänitystä, joka käsitti Anjalan ja Elimäen pitäjät. Kartano joutui 1767 af Forselles-suvun haltuun ja 1901 Tigerstedt-suvulle. Arboretumin perusti todellinen valtioneuvos A.F. Tigerstedt 1900-luvun alussa. Mustilan arvokas tieteellinen tutkimus- ja koealue on ollut kansallinen luonnonsuojelualue 1981 lähtien. |
| |
| Lisätietoa |
Arboretum Mustila. Kotikunnas. Opaskirja. Helsinki 1982.
Marja Terttu Knapas, Kymenlaakson kulttuurihistorialliset kohteet. Kymenlaakson seutukaavaliitto 1984.
Kymenlaakson rakennuskulttuuri. Kymenlaakson seutukakavaliiton julkaisu A:26 1992. |
| |
| kohteeseen sisältyy:
puisto;
|
| ympäristön nykyluonne:
agraarimaisema;
|
| |
| palaute kohdetiedoista |
| |
| julkaisupäivämäärä 22.12.2009 |
| |
| sivun alkuun |
|
|
zooma ut 
