 |
KARTSÖK |
|
Texterna är tillsvidare enbart på finska i enspråkigt finska kommuner. |
||
| Kajaani | Kainuu | |
Paltaniemen kirkkotie ja kylä |
||
| Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun: Paltaniemen kirkkotie ja kylä | ||
| Kuvaus | ||
| Paltaniemi Kajaaninjoen suulla on ollut 1600-luvun alusta 1850-luvulle Kainuun kirkollinen ja hallinnollinen keskus. Paltaniemen kirkkotien ympärille rakentunut kylä on edustava esimerkki suomalaisen kirkonkylän rakentamistavasta. Paltaniemen vuonna 1726 valmistunut kirkko on vöyriläisen Johan Knubbin rakentama ja sen sisätilan maalauskoristelun on tehnyt 1778-1781 Emmanuel Granberg.
Oulujärven etelärannalle levittäytyvä Paltaniemen historiallinen kyläkokonaisuus koostuu Pappilanniemen, Pappilanniementien, Hämeentien, kyläkeskustan ja Kirkkoahontien varren rakennuksista ja asutuksesta sekä maatiloihin liittyvistä peltoaloista. Paltaniemen kylärakenteen rungon muodostaa puiden ja vanhan asutuksen reunustama Kirkkoniemestä Paltaniemen kirkolle ja sen ohi johtava Kirkkotie, jonka varren rakennuskanta on osittaisesta uusiutumisestaan huolimatta säilyttänyt voimakkaan historiallisen leiman. Emäseurakunnan varhaisemmat kirkot ovat sijainneet Oulujärveen työntyvässä Kirkkoniemessä, joka muistomerkkeineen ja kalmistoineen on alueen vanhinta kerrostumaa. Kirkkoniemessä sijaitsee myös vanhojen talousrakennusten ympäröimä empiretyylinen entinen kirkkoherranpappila. Museotieksi valittu kirkkotie koostuu osista Kajaani-Paltaniemi ja Kirkkoaho-Paltaniemi maanteitä sekä Hövelön paikallistiestä. Kirkkotien varrella ovat empiretyylinen kappalaisenpappila Siivola ja vanha lukkarila. Kirkkotien päätteenä on Paltaniemen tasavartisen ristikirkko. Kirkon kuoriosa on kolmitaitteinen ja länsipäässä on matala alkuaan kelloja varten rakennettu ristivarren levyinen matala torni. Kirkon sakaristona on väliseinällä erotettu tila pohjoisessa ristivarressa. Empirevuoratun kirkon länsipuolella oleva erillinen kellotapuli on tyypiltään pohjalainen renessanssitapuli. Kirkkotarhassa on kihlakunnantuomari Flanderin hirsinen hautahuone. Kirkon ja kellotapulin eteläpuolella on kirkkotarhan vanhin, lähes kokonaan käytöstä pois jäänyt, osa. Kirkkoaidan kupeessa on suojakatoksen alla paikalle 1820-luvulla Vuolijoen Haapalan talosta siirretty ns. Keisarintalli, joka liittyy Aleksanteri I:n Kainuun vierailuun 1819. Kyläkeskustassa on myös nuorisoseurantalona toiminut Tuomela, Paltaniemen 1890 rakennettu koulu kirkon vieressä, viljamakasiini kirkon pohjoispuolella Kirkkoahontien varrella on pitäjän suuren pojan, Eino Leinon kotitalon Hövelön kopio, joka toimii nähtävyytenä ja kokoontumistilana. Kyläkeskustasta erkanevan Hämeentien varressa on arvokas rivi maatilojen talouskeskuksia komeine ja kookkaine päärakennuksineen: Juusola ja Penttilä sekä siitä 1926 erotetut Siirtola ja Kemilä. Paltaniemi on valtakunnallisesti arvokas maisema-alue. |
||
| Historia | ||
| Oulujärven rantamien kantakylät, joista Paltaniemi on yksi, syntyivät, kun verohelpotusten houkuttelemat savolaislähtöiset uudisasukkaat asettuivat paikalle. 1569 veroluettelon mukaan Paltaniemellä asui 16 talonpoikaa ja 1576 heitä oli 22. 1500-luvun loppu oli rauhatonta aikaa ja alue autioitui.
Suunnilleen koko nykyisen Kainuun käsittäneen Oulujärven erämaaseurakunnan ensimmäinen kirkko sijaitsi Manamansalon saaressa Oulujärven keskellä. Täyssinän rauhan jälkeen Paltamon kylä eli nykyinen Paltaniemi valittiin Oulujärven pitäjän keskukseksi 1599 ja kirkko rakennettiin Oulujärven rantatörmälle, niemen kärkeen Paltamon seurakunnan uudelleenperustamisen yhteydessä 1599. Oulujärven pitäjä muuttui Vanhan Paltamon pitäjäksi 1640-luvulla, kun Sotkamon ja Paltamon kirkkopitäjät itsenäistyivät. Paltaniemellä oli 1650 seitsemän taloa. Paltamon kirkkoherranpappila sijoitettiin nykyiselle paikalleen, silloisen kirkon lähistölle 1662. Uusi isompi kirkko valmistui Kirkkoniemeen 1664. Se tuhoutui isonvihan aikana 1716, jolloin Kajaanin linnakin räjäytettiin. Paltaniemen nykyinen kirkko rakennettiin vöyriläisen kirkonrakentaja Johan Knubbin johdolla uudelle paikalle 1726 ja vihittiin viisi vuotta myöhemmin viimeistelystä vastanneen puuseppä Grels Nordlingin saatua työnsä valmiiksi. Osa kirkkosalin kiinteästä sisustuksesta valmistui 1760. Kirkkosalin maalauskoristelun teki 1778-1781 Emmanuel Granberg. Kellotapuli valmistui 1760-luvun lopulla. Paltaniemen kirkkotie rakennettiin 1820, mutta sen linjaus kehittyi jo aiemmin kirkon rakentamisen myötä. Paltamon kirkkoherranpappilan nykyinen päärakennus rakennettiin 1835-1837. Paltaniemen kuvakirkko jäi pois käytöstä 1936 Paltamon emäseurakunnan uuden kirkon valmistumisen jälkeen. |
||
| Lisätietoa | ||
| Emil Nervander, Keisari Aleksanteri I:n matka Suomessa. Helsinki 1906.
Jorma Keränen, Paltamon seurakunnan historia. Paltamon seurakunta 1977. Kai Linnilä, Paltaniemi - Kajaanin äiti. Juhlakirja Elias Härölle 1980. Paltaniemen rakennusinventointi, Irmeli Tolonen. Kainuun museo 1981. (Moniste) Jorma Keränen, Kainuun asuttaminen. Studia historica Jyväskyläensia 28. Jyväskylän yliopisto 1984. Jorma Keränen, Uudisraivauksen ja rajasotien kausi. Kainuun historia I. 1986. Lars Pettersson, Ristikirkot. Ars. Suomen taide 3, Otava 1989. Arvokkaat maisema-alueet. Maisema-aluetyöryhmän mietintö osa 2. Helsinki 1993. Anu Soikkeli, Suomen vanhat pappilat - menneisyyden tulevaisuus. Oulun yliopisto 2000. Sanna Pieksämäki, Hyvien tuulten rantakylä. Paltaniemen kulttuuriympäristöohjelma. Kainuun ympäristökeskuksen raportteja 3/2006. Paltaniemen entinen pappila ja Paltaniemen kuvakirkko, Kajaani. Britta Passoja (toim.), Viisikanta - hyvää rakennussuojelua. Oulun läänin rakennussuojelupalkinnot 1990-2005. Pohjois-Pohjanmaan kulttuuriympäristötoimikunta, Rakennustieto Oy 2008. Jorma Keränen, Kirkko Kainuussa 450 vuotta. Kainuun museo 2009. |
||
| kohteeseen sisältyy: kellotapuli; kirkko; kylä; pappila; pihapiiri; talonpoikaistalo; tie; | ||
| ympäristön nykyluonne: kirkonkylä; | ||
Paltaniemen kirkko. Elina Liukkonen 2013. |
Paltaniemen kirkko. Elina Liukkonen 2013. |
Paltaniemen kirkko. Elina Liukkonen 2013. |
| julkaisupäivämäärä 22.12.2009 | ||
| palaute kohdetiedoista | ||
| sivun alkuun | ||
SÖKALTERNATIV