Museiverket

 SÖKALTERNATIV

objekt landskapsvis
 

KARTSÖK

landskapskarta Lappland Mellersta Österbotten Norra Österbotten Kajanaland Norra Karelen Södra Karelen Österbotten Norra Savolax Södra Savolax Kymmenedalen Mellersta Finland Södra Österbotten Päijänne-Tavastland Nyland - östra Egentliga Tavastland Nyland - västra Birkaland Satakunta Egentliga Finland

Texterna är tillsvidare enbart på finska i enspråkigt finska kommuner.

Ii Pohjois-Pohjanmaa

Akolan tila

Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun: Akolan tila
Kuvaus
Akolan tilan päärakennus 1700-luvun lopulta kuuluu Pohjois-Pohjanmaan merkittävimpiin myöhäiskustavilaisen ajan rakennuksiin. Rakennuksen interiöörit ovat säilyneet hyvin.

Laamanni Antellin 1796 Iijoen töyräälle rakennuttama kookas, kaksikerroksinen mansardikattoinen päärakennus hallitsee jokimaisemaa Iin Haminan pohjoispuolella. Pihapiiri muodostuu kolmesta talouskeskuksesta asuin- ja talousrakennuksineen. Aikoinaan Iin vauraimpiin kuuluneen tilan suuri navetta on rakennettu sadalle lehmälle.

Akolan päärakennuksen alakerroksessa on keskeissalin ympärillä kuusi kamaria ja toisessa kerroksessa viisi huonetta ja suuri kulmaan sijoitettu sali. Toisen kerroksen huoneissa on säilynyt alkuperäistä kiinteätä sisustusta, mm. paikallista tekoa olevat kolonniuunit, ovet ja listat, seinäpintojen shabloona- ja roiskemaalaukset sekä salin tapetit.
 
Historia
Brusilan tila perustettiin 1683. Se toimi kappalaisen virkatalona ja palautettiin kruununtilaksi 1763. Varanimismies ja käräjäkirjuri Johan Antell muutti tilalle 1760-luvulla ja 1795 Brusila siirtyi Kemin ja Kajaanin kihlakunnan tuomarille Julius Conrad Antellille. Brusila oli vanhana manttaalitalona osakkaana tilan edustalla Iijoessa olleessa Venäjänkarin lohipadossa.

Laamanni Antell rakennutti Brusilan päärakennuksen 1790-luvulla ja myi tilan 1798 everstiluutnantti Gustaf Fahlanderille (Edelstam). Tältä tila siirtyi Nybyn lasiruukin omistajalle Adolf Fahlanderille 1810. Brusila siirtyi 1858 Akola-suvulle, jonka nimellä se tunnetaan ja 1910 Kurkela-suvulle. Suuri kivinavetta valmistui 1912. Tilalla toimi myös meijeri.
 
Lisätietoa
Heikki Hyvönen, Kurkela, Ii. Inventointikertomus, Museovirasto. 1975.

Raili Rytkönen, Suur-Iin historia 1700–1870; 1870-1925. Haukiputaan kunta ja seurakunta, Iin kunta ja seurakunta, Kiimingin kunta ja seurakunta, Kuivaniemen kunta ja seurakunta, Pudasjärven kunta ja seurakunta, Ranuan kunta ja seurakunta, Taivalkosken kunta ja seurakunta, Yli-Iin kunta ja seurakunta, Ylikiimingin kunta ja seurakunta 1978.

Pohjois-Pohjanmaan kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet. Osa 1. Pohjois-Pohjanmaan seutukaavaliitto 1993.

Pasi Kovalainen ja Anna Louekari, Pohjois-Pohjanmaan talonpoikaisarkkitehtuuria. Oulu 1994.
 
kohteeseen sisältyy:  kartano; talousrakennus;
ympäristön nykyluonne:  agraarimaisema;
 
 
julkaisupäivämäärä 22.12.2009
palaute kohdetiedoista
sivun alkuun
 


© Museovirasto 2009