Museiverket

 SÖKALTERNATIV

objekt landskapsvis
 

KARTSÖK

landskapskarta Lappland Mellersta Österbotten Norra Österbotten Kajanaland Norra Karelen Södra Karelen Österbotten Norra Savolax Södra Savolax Kymmenedalen Mellersta Finland Södra Österbotten Päijänne-Tavastland Nyland - östra Egentliga Tavastland Nyland - västra Birkaland Satakunta Egentliga Finland

Texterna är tillsvidare enbart på finska i enspråkigt finska kommuner.

Mikkeli Etelä-Savo

Mikkelin maaseurakunnan kirkko ja hautausmaat

Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun: Mikkelin maaseurakunnan kirkko ja hautausmaat
Kuvaus
Mikkelin maaseurakunnan kirkko on Intendentinkonttorin näyttävä tulkinta kansanrakentajien itäsuomalaisesta kaksoisristikirkosta.

Kirkko on Mikkelin ruutukaava-alueen länsipuolella ympäristöstään kohoavalla laajalla kummulla. Alkuperäinen sisääntulotie on yhä hahmotettavissa maastossa. 1810-luvulla rakennettu kirkko on ensimmäinen akateemista arkkitehtuuria mukaileva Intendentinkonttorissa suunniteltu kaksoisristikirkko. Vesikatot ovat loivat ja ristikeskuksen yläpuolella kohoaa matala, ikkunoilla varustettu lanterniini. Empiretyylisessä ulkovuorauksessa on korostetut nurkat.

Kirkon pohjoispuolella kohoava itäsuomalaista tapulityyppiä edustava kahdeksankulmainen tapuli on Matti Salosen johdolla rakennettu 1815.

Kirkkotarhassa kirkon kaakkoispuolella on sankarihauta-alue. Pronssinen sankaripatsas Velvollisuus on vuodelta 1959 (Kalervo Kallio).

Kirkon luoteispuolella on edelleen käytössä oleva hautausmaa. Lounaispuolella oleva kivinen pitäjänmakasiini vuodelta 1848 on muutettu 1959-1960 Suur-Savon museoksi. Kirkonmäellä on myös entinen pitäjäntupa, joka toimi 1912 asti maalaiskunnan kunnantalona. Kirkon itäpuolella on kiviaidan ympäröimä 1817 perustettu vanha hautausmaa. Korkeita kuusia kasvavalla puistomaisella alueella, joka jatkuu myös Otavankadun eteläpuolella (perustettu 1869), on säilynyt useita hautamuistomerkkejä.
 
Historia
Mikkelin maaseurakunnan edellinen kirkkorakennus oli kirkonrakentaja August Sorsan johdolla 1750-luvulla rakennettu Savilahden pitäjän kirkko. Nykyisen Mikkelin Kirkkopuiston alueella sijainnut kirkko tuhoutui salaman sytyttämässä tulipalossa 1806.

Kirkonrakentaja Matti Salosen ehdotuksen pohjalta Charles Bassin Intendentinkonttorissa laatima suunnitelma on vuodelta 1811. Kirkko rakennettiin Salosen johdolla 1816-1817. Kirkon sisäseinät ja holvi saivat nykyisen lautaverhouksen ja uusrenessanssiin viittaavat rakennusosat ja ikkunat laajennettiin nykyiseen kokoonsa 1870. Korjauksen suunnitteli arkkitehti Constantin Kiseleff. Urkulehteri ja -fasadi ovat arkkitehti Georg Wileniuksen suunnittelemat. Vuonna 1928 kirkko uudistettiin arkkitehti Rafael Blomstedtin johdolla. Kirkon nykyasu on peräisin 1982 tehdystä restauroinnista (arkkitehtitoimisto Laiho, Pulkkinen, Raunio), ja sen lähtökohtana oli kirkon uusrenessanssiasun palauttaminen ja korostaminen.
 
Lisätietoa
Hannele Wirilander, Mikkelin pitäjän historia vuoteen 1865. Mikkeli 1982.

Mikkelin maaseurakunnan kirkon korjaus. Arkkitehti 2/1983.

Etelä-Savon rakennusperintö. Kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet. Etelä-Savon seutukaavaliiton julkaisu 114. Mikkeli 1984.

Ville Lukkarinen, Kirkkoarkkitehtuuri 1809-1865. Ars - Suomen taide 4. 1989.
 
kohteeseen sisältyy:  hautausmaa; kellotapuli; kirkko; lainamakasiini;
ympäristön nykyluonne:  kaupunki;
 
Mikkelin maaseurakunnan kirkko. Martti Jokinen 1997
Mikkelin maaseurakunnan kirkko. Martti Jokinen 1997.
 
julkaisupäivämäärä 22.12.2009
palaute kohdetiedoista
sivun alkuun
 


© Museovirasto 2009