 |
KARTSÖK |
|
Texterna är tillsvidare enbart på finska i enspråkigt finska kommuner. |
||
| Haapavesi | Pohjois-Pohjanmaa | |
Haapaveden Vanhatien raitti |
||
| Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun: Haapaveden Vanhatien raitti | ||
| Kuvaus | ||
| Haapaveden kirkonkylän läpi kulkevan Vanhatien raitin luonteva, rinnettä myötäilevä linjaus ja mittakaavaltaan yhtenäinen rakennuskanta muodostavat edustavan kokonaisuuden, joka kuvastaa maamme kirkonkylissä 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa tapahtunutta kehitystä. Raitin tuntumaan on keskittynyt joukko kirkonkylän kantataloja ja pitäjän virkamiesten huvilamaisia asuinrakennuksia sekä julkisia että liikerakennuksia pihapiireineen.
Raitin länsiosassa rakennuskannaltaan ja ympäristöltään merkittäviä ovat mm. Mäkitalon 1910-luvun talonpoikaistalo ja Käräjäojan talo vuodelta 1903, Castrenin talo 1930-luvulta ja Einolan virkamiestalo, joka on ollut maanmittausinsinööri Gestrinin asuin- ja toimistotalo. Raitin keskiosalla ns. Tähtelän alueella sijaitsevat Tähtelän vanhan kievarin lisäksi Kauppisen vuodelta 1865 olevan kauppakartanon ehyt pihapiiri, Jyringin pihapiiri, entiseen kunnantupaan sijoitettu koulumuseo sekä kaksikerroksinen pankkirakennus. Raitin itäosassa sijaitsevat Myyrilän lääkäritalo 1920-luvulta, Rauhaniemi pihapiireineen ja puukujineen, Rauhala, Leppälahti 1920-luvulta sekä Karvosen talo 1930-luvulta, Kumpula ja Sanen talo. Rauhaniemi, Rauhala ja Sanen talo ovat olleet virkamiestaloja. Uusinta rakennuskantaa edustavat ydinkeskustan liike- ja hallintorakennukset rikkovat perinteistä mittakaavaa ja kylärakennetta. Raitista erkanevan tien päässä järven rannalla on Haapaveden vanha pappila 1600-luvun lopulta periytyvällä paikalla. |
||
| Historia | ||
| Haapaveden kirkonkylän alueen pysyvä asutus vakiintui 1500-luvun puolivälin jälkeen; Haapaveden kylässä (aik. tunnettiin nimellä Pyhäjoen Haapajärvi) oli 1546 neljä taloa. Haapajärven pohjoisrannalle rakennettiin 1690-luvulla kirkko ja sen läheisyyteen pappila, joka on nykyisinkin samalla paikalla.
Haapavesi itsenäistyi kirkollis-hallinnollisesti Pyhäjoesta 1863-1866. Kunnallishallinnon luomisen ja maakaupan vapautumisen myötä kirkonkylän päätien, Vanhatien varrelle alkoi keskittyä kunnan virkamiesten asuinrakennuksia ja kauppaliikkeitä. |
||
| Lisätietoa | ||
| K.A. Ruokonen (toim.), Haapavesi ennen ja nyt I. Haapaveden nuorisoseurapiiri. Sl. 1948.
Haapaveden kirkonkylän rakennuskulttuurin luettelo, painamaton luettelo 1986. Pohjois-Pohjanmaan kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet. Osa 3. Pohjois-Pohjanmaan seutukaavaliitto 1993. |
||
| kohteeseen sisältyy: huvila; kauppa- ja liikerakennus; kylä; pappila; talonpoikaistalo; tie; | ||
| ympäristön nykyluonne: kirkonkylä; | ||
| julkaisupäivämäärä 22.12.2009 | ||
| palaute kohdetiedoista | ||
| sivun alkuun | ||
SÖKALTERNATIV