 |
KARTSÖK |
|
Texterna är tillsvidare enbart på finska i enspråkigt finska kommuner. |
||
| Oulu | Pohjois-Pohjanmaa | |
Oulun tarkka-ampujakasarmit |
||
| Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun: Oulun tarkka-ampujakasarmit | ||
| Kuvaus | ||
| Oulun tarkka-ampujakasarmin alue käsittää pitkälle toistakymmentä tarkka-ampujapataljoonan kasarmiin kuulunutta 1880-luvun puurakennusta. Kasarmialue on rakennuskantansa yhtenäisyyden ja muutoinkin eheän yleiskuvansa puolesta erittäin hyvin säilynyt. Tarkka-ampujakasarmi on Oulun entisen kasarmialueen vanhin osa.
Rakennukset on toteutettu arkkitehti August Bomanin yleisten rakennusten ylihallituksessa tekemien, kaikkia vastaavia kasarmialueita koskevien suunnitelmien mukaan. Rakennukset on ryhmitelty säännöllisen peruskaavan mukaan suorakaiteen muotoisen keskusaukion ympärille. Aukio on istutettu jo alkuaan puistoksi. Klassistisia yksityiskohtia sisältävät rakennukset muodostavat suljettuja pihatiloja. |
||
| Historia | ||
| Vuoden 1878 asevelvollisuuslain nojalla Suomeen perustettiin kahdeksan tarkk’ampujapataljoonaa, jotka sijoitettiin läänien pääkaupunkeihin. Oulussa kasarmi sijoitettiin Koskenniskan ja hautausmaan väliselle alueelle Intiönmäen lähelle. Rakentaminen tapahtui 1880-1881. Oulun tarkka-ampujakasarmilla oli alun perin kolmisenkymmentä rakennusta. Alueen viihtyisyyteen panostettiin ja puisto somistettiin mm. huvimajoin.
Kansallisen sotaväen lakkauttamisen jälkeen 1902 kasarmi siirtyi venäläisille joukoille, ensiksi 4. Suomenmaalaisen tarkk’ampujarykmentin pataljoonalle. Elokuussa 1918 kasarmiin sijoittui Kajaanin Sissipataljoona, myöhemmin nimeltään Pohjanmaan Jääkäripataljoona, joka pysyi alueella hajottamiseensa saakka 1934. Tästä eteenpäin talvisotaan saakka kasarmi palveli aluejärjestelmän johdosta perustettuja sotilasläänin ja sotilaspiirien esikuntia. Sotien jälkeen vanhan puukasarmin liepeille rakennettiin mm. kasarmirakennuksia ja henkilökunnan asuinkerrostaloja. Lisärakentaminen alueella jatkui parina seuraavanakin vuosikymmenenä. Hiukkavaaran kasarmialueen valmistuttua 1955 kaupunkikasarmi tuli tykistörykmentin käyttöön. Kasarmialueen sotilaskäyttö päättyi 1990-luvun lopulla. |
||
| Lisätietoa | ||
| Stig Roudasmaa, Oulun varuskunnan historia, Scripta historica VII. Kemi 1981.
Kustaa Hautala, Oulun kaupungin historia 1918-1945. Oulu 1982. Stig Roudasmaa, Pohjan prikaatin historia 1626-1983. Oulu 1984. Pohjois-Pohjanmaan kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet. Osa 1. Pohjois-Pohjanmaan seutukaavaliitto 1993. J. E. O. Screen, "Suomen sotaväki 1881-1901". Sotahistoriallinen Aikakauskirja 14. 1995. J. E. O. Screen, The Finnish Army 1881-1901: Training the Rifle Battalions. Helsinki 1996. Ulla-Riitta Kauppi, Tarkkampujapataljoonan kasarmialueet. Muistomerkki, Puusta perinnöksi. Museovirasto 2000. Kaarina Niskala ja Ilpo Okkonen, Oulun graadi. 350 vuotta asemakaavoitusta. Oulu 2002. Jouko Vahtola (toim.), Oulu varuskuntakaupunkina. Pohjan prikaatin kilta 2005. Oulun kasarmialue, Oulu. Britta Passoja (toim.), Viisikanta - hyvää rakennussuojelua. Oulun läänin rakennussuojelupalkinnot 1990-2005. Pohjois-Pohjanmaan kulttuuriympäristötoimikunta, Rakennustieto Oy 2008. |
||
| kohteeseen sisältyy: kasarmi; | ||
| ympäristön nykyluonne: kaupunki; | ||
Kasarmirakennus K3 Oulun tarkka-ampujakasarmilla. Ulla-Riitta Kauppi 2004. |
Upseerikerho Oulun tarkka-ampujakasarmilla, rakennus H2. Ulla-Riitta Kauppi 2004. |
| julkaisupäivämäärä 22.12.2009 | ||
| palaute kohdetiedoista | ||
| sivun alkuun | ||
SÖKALTERNATIV