 |
KARTSÖK |
|
Texterna är tillsvidare enbart på finska i enspråkigt finska kommuner. |
||
| Nurmijärvi | Uusimaa | |
Aleksis Kiven Palojoki |
||
| Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun: Aleksis Kiven Palojoki | ||
| Kuvaus | ||
| Palojoen kylämaisemalla on kansallista symboliarvoa, joka liittyy kansalliskirjailija Aleksis Kiveen syntymäkodin, elämän ja kirjallisen tuotannon välityksellä.
Aleksis Kivi, ensimmäinen merkittävä suomeksi kirjoittanut kirjailija, on syntynyt Palojoella. Kirjailijan syntymäkoti on Taaborinvuoren juurella Palojoen kylän vanhassa kyläkeskuksessa. Aleksis Kiven syntymäkoti on alunperin hänen isänsä, räätälimestari Erik Johan Stenvallin asuin- ja työhuoneekseen rakennuttama mökki. Rakennus on nykyisin museokäytössä. Aleksis Kiven päivää eli suomalaisen kirjallisuuden päivää vietetään liputtaen 10. lokakuuta. Kiven hauta on Tuusulan kirkon hautausmaalla. Aleksis Kiven syntymäkodin pihalta aukeaa näköala kohti Palojokea laskeutuvia viljelyaukeita ja Vuolteenmäkeä. Troskin, Ali-Lallan ja Yli-Hemmolan talouskeskukset ovat vanhan kylämäen etelään viettävällä rinteellä. Vaikka kylän rakennuskanta on uudistunut, ovat historialliset elementit, tiestö, peltojen sijainti, rakentamisen suhde maisemaan ja rakennusten perinteinen sijoitus pihapiirissä, säilyneet. |
||
| Historia | ||
| Palojoen kylä oli Nurmijärven suurimpia. Sipoon hallintopitäjään kuuluneessa Palojoen kylässä oli 1560-luvulla 9 taloa. 1700-luvun puolivälissä laaditun pitäjänkartan mukaan Palojoki oli tiivis ryhmäkylä, joka oli jakautunut kahteen osaan. Kylän taloista oli viisi kukkulalla nykyisen Troskin talon lähellä ja toisen ryhmän muodostivat Taaborinvuoren etelärinteellä olevat kaksi taloa ja sotilastorppa. Isojaon aikaiset kantatilat ovat Mattila, Hemmola, Lalla, Heikkilä, Granni, Troski ja Maisi. Talojen halkominen ja kruunun uudistilojen perustaminen kasvatti kylän talolukua, joka oli vuonna 1800 jo 18. Useimmat uudistiloista sijaitsivat varsinaisen kyläkeskuksen ulkopuolella.
Aleksis Kiven syntymäkodin rakennutti 1824 Aleksis Kiven isä, räätälimestari Erik Johan Stenvall. Kauppias J. Fr. Groth osti talon 1890 ja teki siihen runsaasti muutoksia. Aleksis Kiven Seura perustettiin 1941. Seura hankki syntymäkodin omistukseensa 1947, minkä jälkeen rakennus saatettiin tilajaoltaan ja kattomuodoltaan alkuperäiseen asuunsa ja avattiin 1951 seuran hoitamana museona. Museo siirtyi Nurmijärven kunnan omistukseen 1965. Vuodesta 1953 kirjailijan leikkipaikalla Palojoen Taaborinvuorella on pidetty vuosittaiset Kivi-juhlat. Aleksis Kivi syntyi 10.10.1834 ja asui mökissä kouluikään saakka. Lukuisat paikat ja rakennukset Nurmijärvellä liittyvät Aleksis Kiven elämään, ja hän on käyttänyt niitä esikuvina teoksissaan. Tunnettuja ovat Jukolan ja Viertolan esikuvina pidetyt Ojakkala ja Raalan kartano. Nurmijärven kirkossa Aleksis Kivi pääsi ripille ja kirkonmäellä on edelleen kiertokoulun opettajan Costianderin talo. Aleksis Kivi asui viimeisen vuotensa veljensä mökissä Tuusulan rantatien varressa Krapin talon mailla. Kivi kuoli vuoden viimeisenä päivänä 1872 ja haudattiin Tuusulan kirkkomaalle. |
||
| Lisätietoa | ||
| Päiviö Tommila, Nurmijärven pitäjän historia 1-2. Nurmijärvi 1958-1959.
Irja Sormunen, Nurmijärven pitäjän historia 3, 1900-1970. Nurmijärvi 1974. Nurmijärven kulttuurimaisema. Nurmijärven kunta. Nurmijärvi 1985. Hannes Sihvo, Aleksis Kiven jalanjäljillä. Reittejä ja tutustumiskohteita Nurmijärvellä. Nurmijärven kunta 1992. |
||
| kohteeseen sisältyy: kylä; merkkimieskoti; museo; talonpoikaistalo; | ||
| ympäristön nykyluonne: agraarimaisema; | ||
Aleksis Kiven Palojokea. Jari Heiskanen 2008. |
Aleksis Kiven Palojokea. Jari Heiskanen 2008. |
| julkaisupäivämäärä 22.12.2009 | ||
| palaute kohdetiedoista | ||
| sivun alkuun | ||
SÖKALTERNATIV