Museiverket

 SÖKALTERNATIV

objekt landskapsvis
 

KARTSÖK

landskapskarta Lappland Mellersta Österbotten Norra Österbotten Kajanaland Norra Karelen Södra Karelen Österbotten Norra Savolax Södra Savolax Kymmenedalen Mellersta Finland Södra Österbotten Päijänne-Tavastland Nyland - östra Egentliga Tavastland Nyland - västra Birkaland Satakunta Egentliga Finland

Texterna är tillsvidare enbart på finska i enspråkigt finska kommuner.

Rauma Satakunta

Vanha Rauma

Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun: Vanha Rauma
Kuvaus
Vanha Rauma on yksi Suomen kuudesta keskiajalla perustetusta kaupungista. Vanhan Rauman rakennuskanta on eheä ja hyvin säilynyt ja sen katuverkko periytyy osin keskiajalta. Se on laajimpia suurilta kaupunkipaloilta säilyneitä historiallisia puukaupunkialueita Pohjoismaissa. Vanha Rauma on nimetty Unescon maailmanperintökohteeksi 1991.

Vanhaksi Raumaksi lasketaan alue, joka jää 1700-luvulla vakiintuneen tulliaidan sisäpuolelle. Tontteja on noin 250. Kaupungissa on kaksi toriaukiota, raatihuoneentori ja Kalatori. Katuverkko on kehittynyt keskiajalta lähtien niin, että valtakadut kulkevat itä-länsi -suuntaisesti ja niitä yhdistävät kapeat poikkikadut ja kujat. Viimeisen laajan, 1682 tapahtuneen, kaupunkipalon jälkeen pääkatuja on suoristettu.

Rakennuskantaan kuuluu 1700-luvun rakennuksia, mutta enin osa puurakennuksista on kuitenkin pystytetty 1800-luvulla. Rakennuksia on laajennettu useaan otteeseen ja niiden julkisivut on koristeltu rikkaasti muotoiluilla uusrenessanssityylisillä vuorilaudoilla ja listoituksilla. Tontit ovat pienehköjä ja niissä on usein monta ulkorakennusta. Tontit ovat aidattuja lauta-aidalla, jossa on koristeellinen ajo- ja käyntiportti. Näin syntynyt katutila on tiivis ja suljettu.

Huomattavimpia julkisia rakennuksia ovat kanaalin pohjoispuolella sijaitseva entinen fransiskaaniluostarin kirkko ja torin varrella oleva barokkiklassistinen raatihuone. Pyhän Ristin kirkko on arvokas muisto keskiaikaisen kaupunkirakenteen pohjoispuolelle perustetusta fransiskaanikonventista. Kirkon pohjakaava noudattaa fransiskaaneille luonteenomaista muotoa, jossa runkohuoneessa on kuorin levyisen keskilaivan ohella kapea sivulaiva. Kirkon länsipään korkea torni on 1800-luvun alusta. Arkkitehti Jac. Ahrenbergin johdolla 1891 tehty kirkon restaurointi on Suomen ensimmäisiä tietoisia vanhan kirkkorakennuksen kokonaisrestaurointeja.

Suorakaiteen muotoinen sakaristo on kirkon eteläpuolella. Kuorin seinä- ja holvimaalaukset, joiden pääaiheena on Neitsyt Maria, esittävät tiivistetysti koko raamatullisen pelastushistorian. Kirkon kiinteään sisustukseen kuuluva pohjoissaksalainen saarnastuoli 1620-luvulta on hienoimpia renessanssiajan puunveistotaiteen tuotteita maassamme. Länsi- ja pohjoislehterien kaiteissa olevat apostolimaalaukset ovat 1760-luvulta. Urkufasadi on vuodelta 1787.

Kaksikerroksinen kivinen raatihuone Kauppakadun ja Kuninkaankadun väliin muodostetun Raatihuoneentorin laidassa on valmistunut 1776 ja sen on suunnitellut Turun kaupungin muurarimestari C.F. Schröder apunaan muurari J. Schytt. 1700-luvulla rakennetuista raatihuoneista ovat säilyneet kivirakenteiset Turun, Porvoon, Haminan ja Rauman raatihuoneet, joista vain Hamina on edelleen virastokäytössä. Rauman raatihuone on ollut 1900-luvun alkupuolelta osittain ja 1930-luvulta kokonaan Rauman museon käytössä.

Porvaristaloista erikseen voidaan mainita Pinnala, Kirsti ja Marela, jotka ovat yleisöllekin avoinna museoina. Kauppa- ja Kuninkaankadun varressa on vilkkaasti toimivia kauppaliikkeitä. Muutoin Vanha Rauma on asuinaluetta, jossa siellä täällä on pieniä työpajoja.
 
Historia
Rauma sai kaupunkioikeudet 1443. Jo sitä ennen paikalla oli kauppapaikka ja kirkko. Kaupunkialue asutettiin vähitellen Kalatorilta länteen kohti maan nouseman vuoksi pakenevaa merta.

Fransiskaaniluostarin kirkko rakennettiin 1400-luvun lopulla. Sen kuoriosan maalaukset tehtiin 1520-luvulla. Luostari lakkautettiin 1538 ja luostarialueelle sijoitettiin kuninkaankartano. Kirkosta tuli kaupunkikirkon palon jälkeen 1640 kaupunki- ja maaseurakunnan yhteinen pyhäkkö. Kirkon länsifasadin eteen rakennettiin torni 1816. Kirkko restauroitiin 1891. Kirkon pohjois- ja itäpuolella sijainneista luostarin muista rakennuksia ei ole säilynyt. Paikalla tehtiin kaivauksia 1890-luvun lopulla.

Kaupungin pääkadun leventymästä muodostettiin 1500-luvulla tori, jonka varrelle sijoitettiin raatihuone. Nykyinen raatihuone valmistui 1776. Raatihuone restauroitiin 1976 arkkitehtitoimisto Laiho-Pulkkinen -Raunio suunnitelmien mukaan.

Kaupungin porvarit ehostivat asuinrakennukset rikkain puujulkisivuin purjehduksen kukoistuskaudella 1800-luvun lopussa. Kaupunki oli 1800-luvun loppupuolella rakennuskiellossa toteutumattomiksi jääneiden uudiskaavoitusyritysten vuoksi. Kaupunkikuva muodostui näin varsin yhtenäiseksi.

Kauppatoria laajennettiin korttelin kokoiseksi 1900-luvun alussa ja nykymuotonsa se sai 1910-luvulla. Torille rakennettiin katokset 2007.
 
Lisätietoa
Trästäder i Finland. Den nordiska trästaden. 1972.

Stadsplanering i finska städer. Den nordiska trästaden 12. 1972.

Ola Laiho, Rauman raatihuone. Arkkitehti 3/1976.

Henrik Lilius, Kaupunkirakentaminen 1617-1856. Kaupunkilaitoksen historia 1. keskiajalta 1870-luvulle. Vantaa 1981.

Markus Hiekkanen, Rauma. Varhainen kaupungistumiskehitys ja nykyinen suunnittelu. Keskiajan kaupungit 2. Helsinki 1983.

Leevi Nurmi, Raatihuone - rakennusvaiheita. Rauman museo 1986.

Rauman Pyhän ristin kirkko. Rauman kirkot. Suomen kirkot 16. Museovirasto 1990.

Anna Nurmi-Nielsen (toim.), Vanha Rauma. Old Rauma. Rauman Museo 1992.

Elisa El Harouny, Olli-Pekka Riipinen, Kaija Santaholma, Timo Tuomi, Suomalaisia puukaupunkeja. Rauma. Ympäristöministeriö. Alueidenkäytön osasto. Helsinki 1996.

Sirkka Köykkä (toim.), Rakennuperintö ja paikallisuus. Ajallinen kerrostuma suunnittelun lähtökohtana Raumalla. TTKK, Arkkitehtuurin osasto 2000.

Minna Linnala, Liisa Nummelin (toim.), Toiveet ja todellisuus. Satakunnan rakennusperinnön hoito-projekti 1998-2000. Loppuraportti. Satakunnan museon julkaisuja 13/2000.

Lauri Putkonen, Satakunnan rakennusperintö. Satakuntaliitto. Painamaton inventointi 2005.

Markus Hiekkanen, Suomen keskiajan kivikirkot. Suomalaisen kirjallisuuden seuran toimituksia 1117. 2007.
 
kohteeseen sisältyy:  kaava-alue; katutila; kauppa- ja liikerakennus; kaupungin asuintalo; kirkko; raatihuone;
ympäristön nykyluonne:  kaupunki;
 
Vanhaa Raumaa. Soile Tirilä
Vanhaa Raumaa. Soile Tirilä .
Vanhaa Raumaa. Wiki Loves Monuments, CC BY-SA 4.0 Mikkoau 2017
Vanhaa Raumaa. Wiki Loves Monuments, CC BY-SA 4.0 Mikkoau 2017.
Vanhan Rauman kapeita kujia. Wiki Loves Monuments, CC BY-SA 4.0 Jari Kolehmainen 2017
Vanhan Rauman kapeita kujia. Wiki Loves Monuments, CC BY-SA 4.0 Jari Kolehmainen 2017.
 
julkaisupäivämäärä 22.12.2009
palaute kohdetiedoista
sivun alkuun
 


© Museovirasto 2009