 |
KARTSÖK |
|
| Texterna är tillsvidare enbart på finska i enspråkigt finska kommuner. | ||
| Harjavalta Koski Tl Kokemäki Loimaa Nakkila Oripää Marttila Säkylä Ulvila | ||
Huovintie |
||
| Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun: Huovintie | ||
| Kuvaus | |
| Huovintie on keskiajan huomattavimpiin kuulunut tie, joka yhdisti Kokemäenjoen suun kauppa- ja asutusalueen sisempään Euran-Säkylän-Köyliön asutusalueeseen ja Varsinais-Suomen jokiasutuksen latvoihin. Tien vesistöä ja harjujaksoa seuraava linjaus edustaa vanhinta, jo esihistorialliselta ajalta periytyvää linjausta.
Huovintie on nimenä kansanomainen, eikä sen rajaukselle ole olemassa virallista määritettä. Huovintieksi kutsuttu tie oli osa keskiaikaista Turku-Ulvila-Pohjanmaa maantietä. Turun suunnasta tiestä on käytetty lisäksi Varkaantie -nimitystä. Köyliössä Huovintien linjaukseen liittyy Pyhän Henrikin tie -niminen pyhiinvaellusreitti. Huovintie oli osa keskiaikaista yleistä maantieverkkoa, joka yhdisti Varsinais-Suomen ja Satakunnan hallintokeskuksia, kaupunkeja ja kauppapaikkoja. Keskiaikaisesta Huovintiestä eroaa Köyliössä Pyhän Henrikin tienä tunnettu keskiaikainen pyhiinvaellusreitti ja Oripäässä Varkaantienä tunnettu ja Turkuun vievä tieosuus. Koskella yhtenäisen harjujakson päätepisteessä Huovintie liittyy Paimionjokea seuraavaan Hämeen Härkätiehen. Harjavallan Torttilassa Huovintiestä erkanee lisäksi tielinjaus, joka seuraa Kokemäenjokea Ylä-Satakuntaan, josta tie jatkui vielä Kyrönkankaantienä ja Ylisenä Viipurintienä. Kokemäenjoella tien varrella oli jo keskiajalla merkittävä kyläasutus ja Ulvilan kaupungin lisäksi Teljän kauppapaikka sekä hallinnollisena keskuksena Kokemäenkartano. Ulvilan kirkolta Huovintie seuraa Kokemäenjoen vartta aina Harjavallan Lammaistenkoskelle ja Torttilaan, josta alkaa Kokemäen, Köyliön, Säkylän, Oripään, Loimaan ja Marttilan kuntien läpi kulkeva pitkä harjujen ja kankaiden muodostama vedenjakajakannas, joka päättyy Koski Tl:n länsiosaan. Lammaistenkosken pohjoispuolella hiekka- ja moreenipohjainen kangas jatkuu Kokemäenjoen suuntaisesti aina Porin Yyteriin saakka. Kokemäenjoelta lähdettäessä asumattomien kankaiden ketjun Harjavallanvuori-Järilänvuori-Koomankangas katkaisee vasta Köyliöjärven itärannan kylä- ja peltomaisema, jonka halki Huovintie kulkee. Tien varrelle jäävät vanhat kylät, Järvenpää-Lähteenkylä-Korvenkylä-Tuohiniemi-Yttilä-Karhia-Kankaanpää muodostavat Köyliöjärven valtakunnallisesti arvokkaan maisema-alueen. Köyliöjärven jälkeen tie kääntyy jälleen pääosin asumattomille kankaille, Säkylänharju-Virttaankangas-Oripäänkangas-Krekilänkangas-Haarukankangas, päättyen Hevonlinnakukkulan jälkeen Koski TL:n Urmaankulman kylänosassa Hämeen Härkätiehen. Urmaankulman rivikylä on harvinaisen hyvin säilynyt kokonaisuus umpinaisine pihapiireineen. Kokemäenjoen varrella tielinjaukseen ja tiehen on vaikuttanut paikoin taajamien ja tieliikenteen kasvu. Huovintien linjaus vastaa pääosin 1760-luvun tilannetta, joskin vanhempien lähdetietojen perusteella tien keskiaikaiseen linjaukseen tuli muutoksia vasta 1700-luvun loppupuolella. Linjausmuutokset keskittyivät vesistöjen ja asutuksen yhteyteen mm. Köyliöjärvellä tien siirto länsirannalle ja Ulvilassa ns. Friitalan oikaisu. Pienempiä oikaisuja on tehty mm. Nakkilassa joen rannan sortumisen, tieliikenteen ja rautatien vaatimuksesta. Harjavallassa tie on osittain kadonnut taajama- ja teollisuusalueen alle. Kokemäen ja Kosken välisellä harvaanasutulla harju- ja kangasalueilla tie ja sen linjaus on paremmin säilynyt, joskin siellä maisemaa ovat muokanneet lukuisat soranotot. Polkurikkaalla Säkylänharjulla tien linjaus on paikoin epävarma. Oripään ja Koski Tl:n välinen tieosuus jäi vähemmälle käytölle jo varhain, joten nykyinen tie on säilynyt suurelta osin pienimuotoisena hiekkatienä. |
|
| Historia | |
| Huovintien kangasharjulla kulkeva osa on ollut käytössä jo esihistoriallisen ajan kauppa- ja eräretkillä. Tämä helppokulkuiseen harjumaastoon syntynyt reitti palveli ensisijaisesti kaukoyhteyksiä. Huovintien alkuperäinen päätepiste ja risteysasema oli Kokemäenjoen Lammaistenkoski, jonne harjuja seuraava reitti luontevasti päättyi. Harjumaasto oli pääasiassa asumatonta, mutta vesistöjen, Kokemäenjoen ja Köyliöjärven rannat asutettiin jo rautakaudella ja varhaiskeskiajalla ranta-alueille muodostuivat jo ensimmäiset kylät ja kauppapaikat. Ulvila sai kaupunkioikeudet 1365.
Keskiajalla Huovintie alkoi Ulvilan kaupungista Kokemäenjoen suulta. Kaupungin jälkeen tie siirtyi Halstilassa toiselle puolelle jokea. Ylityspaikasta on mainintoja keskiajalta ja 1600-luvulla paikalla oli lauttayhteys. Huovintie erkani jokivarresta Harjavallan Lammaistenkoskella, joka oli keskiajalla merkittävä kalastus- ja markkinapaikka. Joki oli myös purjehduskelpoinen koskelle saakka. Huovintien varrella Turun piispoilla oli omistuksessa useita tiloja mm. Köyliönkartano ja Lammaistenkosken tilat. Aina 1670-luvulle saakka Oripään ja Virttaan kautta kulkenut Huovintie oli osa tieyhteyttä Turusta Pohjanmaalle. Kaukoreittinä Huovintien merkitys oli laajimmillaan keskiajalla. Turun ja Pohjanmaan välinen postilinja, Turku-Oripää-Harjavalta-Huittinen-Tyrvää-Kyrönkankaantie, perustettiin 1640-luvulla. Pohjanmaan rantatien valmistuminen ja postilinjan siirtyminen rantatielle 1680-luvulla johtivat Huovintien muuttumisen paikallistieksi. Asutuksen kasvu lisäsi paikallisteitä 1700- ja 1800-luvun aikana, jolloin ylhäällä harjulla kulkenut tie jäi yhä vähemmälle käytölle. Köyliönjärvellä maantie vaihtui itärannalta länsipuolelle, ja 1900-luvun alkuun tultaessa myös asutuksen painopiste seurasi uudempaa linjausta. Kokemäenjoen ja Köyliöjärven rantaosuuksilla pieniä tienoikaisuja tehtiin 1700-luvun loppupuolelta alkaen tieliikenteen tarpeen mukaan. 1900-luvulla tien maisemaan on vaikuttanut lisääntynyt soranotto harjuista. Tien oikaisuja Huovin tiellä tehtiin vähän ja ne säilyivät osana paikallista tieverkkoa. 1950-luvulla rakennettiin uudet kaupunkeja yhdistävät ja kaukoliikennettä palvelevat valtatiet. Lounais-Suomesta tunnetaan useita tietoja ns. Huovinteistä. Tiet ovat nimenneet tien varren asukkaat ja nimi on säilynyt kansanperinteessä. Virallisissa asiakirjoissa tiet nimettiin tavallisesti liikkumissuunnan mukaisesti. Huovinteiden tausta liittynee huoveihin ts. teitä, joita hallinto käytti yhteyksiinsä. Myöhemmin sana huovi kytkeytyi myös 1680-luvulta alkaen perustettuihin ratsutiloihin. Satakunnasta Varsinais-Suomeen vieneellä Huovintiellä oli merkitystä myös Turun piispoille ja heidän omistuksilleen mm. Kokemäenjoen Lammaistenkoskella. Kokemäenjoelta TL Koskelle johtaneen Huovintien miellettiin 1700-luvulla jatkuneen aina Uudellemaalle asti. 1900-luvulla Huovintiellä on tarkoitettu Turusta Oripään ja Köyliön kautta Ulvilaan vienyttä tietä. Tästä tiestä on käytetty myös Varkaantie -nimitystä. Köyliöjärvellä Huovintie on osa valtakunnallisesti merkittävää Köyliönjärven kulttuurimaisemat -maisema-aluetta. |
|
| Lisätietoa | |
| Väino Wallin, Suomen maantiet Ruotsin vallan aikana. 1892.
Kulttuurihistorialliset kohteet Satakunnassa. Satakunnan seutukaavaliitto 1979. A:120. Matti Vakkilainen, Vanhoilla valtateillä. Kruununteiden ja kansanpolkujen vuosisataisia vaiheita. Helsinki 1982. Tapio Salminen, Huovintie Satakunnassa. Oripään ja Ulvilan välisen keskiaikaisen maantien linjaus ja sen muutokset uudella ajalla. Tiemuseon raportteja 4/1993. Risto Känsälä, Nakkilan rakennuskulttuuria, Semmonen talo, jotta herrat kyselee, Nakkila 1995. Tapani Mauranen (toim.), Maata, jäätä, kulkijoita. Tiet, liikenne ja yhteiskunta ennen vuotta 1860. Tielaitos 1999. |
|
| kohteeseen sisältyy: muinaisjäännös; talonpoikaistalo; tie; | |
| ympäristön nykyluonne: agraarimaisema; metsämaisema; | |
Huovintie Koskella Urmaankulmasta luoteeseen. Johanna Forsius 2007. |
Näkymä Huovintieltä Nakkilassa. Martti Jokinen 1993. |
| julkaisupäivämäärä 22.12.2009 | ||
| palaute kohdetiedoista | ||
| sivun alkuun | ||
SÖKALTERNATIV