 |
KARTSÖK |
|
| Texterna är tillsvidare enbart på finska i enspråkigt finska kommuner. | ||
| Harjavalta Nakkila | ||
Lammaistenlahden kulttuurimaisema |
||
| Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun: Lammaistenlahden kulttuurimaisema | ||
| Kuvaus | |
| Lammaistenlahden arvokas kulttuurimaisema muodostuu Kokemäenjoen kapeikossa sijaitsevan kosken pohjoisrannalla olevan Pirilän kylän vanhasta asutuksesta, eteläpuolella olevista Huovintiestä, Torttilan ja Lammaisten kylän talonpoikaistaloista sekä kosken kahlinneesta voimalaitoksesta.
Pirilän kylän taloja vanhan kylätien varrella ovat Yli-Priian, Yli-Futka ja Heikkilä. Torttilan vanhaa rakennuskantaa edustavat maantiessä kiinni oleva Tolvin talon rakennusryhmä sekä Kangasniemen tila. Lähellä Harjavallan voimalaitosta Nakkilan puolella on Lammaisten kylään kuuluva merkittävä Uuloon talon rakennusryhmä. Uulon talon pihapiiriin kuuluu päärakennuksen lisäksi pirttirakennus ja kivinavetta. Nakkilan ja Harjavallan rajalla Kokemäenjoessa oleva vesivoimalaitos on arkkitehti Erik Bryggmanin suunnittelema. Se on varhaisimpia suurvoimaloita. Voimalaitos on valmistunut 1939 ja sen komea teollisuusarkkitehtuuri liittyy laajempaan Kokemäenjoen voimalaitokset -kokonaisuuteen (ks. erillinen kohde). Voimalaitoksen asuntoalue on puistokujanteen päässä kosken etelärannalla. |
|
| Historia | |
| Lammaistenlahti oli keskiajalla merkittävä markkinapaikka, jonka kautta Huovintie on kulkenut Kokemäeltä Ulvilaan. Koskipaikka oli keskiajalta aina 1900-luvun alkuun saakka merkittävä lohen ja siian pyyntipaikka.
Pirilän Heikkilän päärakennus valmistui 1800-luvun puolivälissä, ja nykyasu syntyi 1919 laajennuksessa. Yli-Futkan päärakennus rakennettiin 1800-luvulla. Kosken eteläpuolella olevassa Torttilan kylässä pidettiin 1700-luvulla muutamina vuosina markkinat. Kangasniemen, joka 1500-luvulla tunnettiin nimellä Keisari, päärakennuksen runko rakennettiin 1850-luvulla. Rakennuksen keskiosa korotettiin kaksikerroksiseksi 1923. Talousrakennukset valmistuivat 1900-luvun alkupuolella. Nakkilan Lammaisten kylän Uuloon talon päärakennus rakennettiin 1800-luvun alkupuolella, ulkoasu valmistui 1909 tehdyssä korjauksessa. Pirttirakennus valmistui 1800-luvun alkupuolella. Tolvin talon pihapiirissä säilynyt vanhin asuinrakennus rakennettiin tiettävästi 1810-luvulla, nuorempi päärakennus 1850-luvulla ja pihapiirin muut rakennukset 1880-luvulla. |
|
| Lisätietoa | |
| Kulttuurihistorialliset kohteet Satakunnassa. Satakunnan seutukaavaliitto 1979. A:120.
Risto Känsälä, Nakkilan rakennuskulttuuria. Semmonen talo, jota herrat kyselee. Nakkilan kunta 1995. Lauri Putkonen, Satakunnan rakennusperintö. Satakuntaliitto. Painamaton inventointi 2005. Jorma Tolvi, Agraarikylistä kulttuuriympäristöksi: Lammaistenlahden kulttuurimaiseman kantatilat, talonhaltijat ja ympäristö 1750-luvulta 1980-luvulle. Helsingin yliopisto, Pro gradu -tutkielma 2018. https://helda.helsinki.fi/handle/10138/232876 (haettu 23.4.2018). |
|
| kohteeseen sisältyy: kylä; talonpoikaistalo; tie; voimalaitos; | |
| ympäristön nykyluonne: kulttuurimaisema; | |
Harjavallan voimalaitos. Wiki Loves Monuments, CC BY-SA 4.0 Jorma Lindqvist 2018. |
Kokemäenjoessa oleva vesivoimalaitos. Wiki Loves Monuments, CC BY-SA 4.0 Joe K 2018. |
Harjavallan voimalaitoksen pato. Minna Ryyppö 2010. |
| julkaisupäivämäärä 22.12.2009 | ||
| palaute kohdetiedoista | ||
| sivun alkuun | ||
SÖKALTERNATIV