 |
KARTSÖK |
|
Texterna är tillsvidare enbart på finska i enspråkigt finska kommuner. |
||
| Rautalampi | Pohjois-Savo | |
Rautalammin kirkko ja keskusraitti |
||
| Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun: Rautalammin kirkko ja keskusraitti | ||
| Kuvaus | ||
| Rautalammin empiretyylinen, Intendentinkonttorin konduktööri C.A. Engelin suunnittelema, puukirkko kuuluu aikansa kookkaimpiin. Kirkko sijaitsee maisemallisesti merkittävällä paikalla, pienellä kumpareella kirkonkylän raitin keskivaiheilla. Keskusraitti on muotoutunut kirkon länsipuolitse kulkeneen vanhan Vaasan ja Kuopion välisen maantien linjaan. Ympäristöä leimaavat kookkaat, satojen vuosien ikäiset männyt.
Pohjakaavaltaan suorakaiteen muotoisessa pitkäkirkossa on lyhyet ristivarret ja niiden edessä ristivarsia kapeammat matalat huonetilat. Lehtereitä kannattavat pilarit jakavat kirkkosalin kolmeen tasalakiseen laivaan. Keskilaiva on kuorin levyinen ja sivulaivoja korkeampi. Kirkon seinät ovat epätavallisen korkeat. Loivan vesikaton keskeltä kohoaa neliskulmainen torni lanterniineineen. Kirkkoon liittyy raittia rajaava suuri ja lehtevä hautausmaa. Kirkkoa vastapäätä on 1938 valmistunut Rautalammin museon, entisen Peuran museon, rakennus. Keskusraitin linjaus on säilynyt, mutta sen varrella sijainneista vanhoista rakennuksista on nykyisin vain muutama jäljellä; kauppa ja liiketoimi ovat saaneet uudet rakennuksensa. Raitin valtaväyläluonnetta on korostettu puuriveillä, mikä antaa tielinjalle ominaisleiman. Puistomaisella Kirkkoharjulla sijaitsevan kirkon lähimaisemaan kuuluu seurakunnan edellisen kirkon yhteyteen 1768 rakennettu pohjalaistyyppinen kellotapuli. |
||
| Historia | ||
| Rautalammin kylänraitti alkoi rakentua 1900-luvun alussa ja yhtäjaksoiseksi se oli rakennettu viimeistään 1930-luvulla. Kirkonkylän raitti oli osa Vaasan ja Kuopion välistä maantietä, joka rakennettiin 1700-luvun loppupuolella yhdistämään läänien hallintokaupunkeja. Raitilla sijaitsivat kauppahuoneet ja makasiinit, kunnantoimisto ja ensimmäiset pankit.
Sysmän alaisuuteen perustettu Rautalammin kappeliseurakunta itsenäistyi 1561. Rautalammin suurpitäjä käsitti laajat osat nykyistä Pohjois-Savoa ja Keski-Suomea. Nykyinen kirkko on seurakunnan kolmas kirkkorakennus. Seurakunnan edellinen, kirkonrakentaja Arvid Junkkarisen johdolla tehty ristikirkko sijaitsi nykyisen kirkon koillispuolella. Kirkko rakennettiin Intendentinkonttorin konduktööri Carl Alexander Engelin (1818-1843) 1841 laatiman suunnitelman mukaan. Vuonna 1844 valmistuneen kirkon rakennusmestarina toimi Axel Magnus Tolpo. Paanukatto muutettiin peltikatoksi 1854. Kirkon ensimmäinen huomattava korjaus tehtiin 1927 arkkitehti Kauno S. Kallion tekemän suunnitelman mukaisesti ja se käsitti mm. penkkien uusimisen, saarnastuolin siirron sekä sisä- ja ulkomaalauksen. Arkkitehti Hannele Arantolan suunnitelmien mukaan tehtiin kunnostus 1974. |
||
| Lisätietoa | ||
| Jukka Kukkonen, Rautalammin kirkonkylän miljööhistoria. Rautalammin kirja. JYY:n kotiseutusarja nro 20. Hämeenlinna 1985.
Kalevi Pöykkö, Rautalammin kirkko. Rautalammin kirja. Rautalammin kunta 1985. Leo Tarvainen, Rautalammin seurakunta 1920-1980. Rautalammin kirja. Rautalammin kunta 1985. Tuhat vuotta tietä, kaksisataa vuotta tielaitosta : 1 : Maata, jäätä, kulkijoita. Tiet, liikenne ja yhteiskunta ennen vuotta 1860. Helsinki 1999. |
||
| kohteeseen sisältyy: katutila; kauppa- ja liikerakennus; kellotapuli; kirkko; kylä; kylä; museo; | ||
| ympäristön nykyluonne: kirkonkylä; | ||
Rautalammin kirkko. Marja-Leena Ikkala 2014. |
| julkaisupäivämäärä 22.12.2009 | ||
| palaute kohdetiedoista | ||
| sivun alkuun | ||
SÖKALTERNATIV