Museiverket

 SÖKALTERNATIV

objekt landskapsvis
 

KARTSÖK

landskapskarta Lappland Mellersta Österbotten Norra Österbotten Kajanaland Norra Karelen Södra Karelen Österbotten Norra Savolax Södra Savolax Kymmenedalen Mellersta Finland Södra Österbotten Päijänne-Tavastland Nyland - östra Egentliga Tavastland Nyland - västra Birkaland Satakunta Egentliga Finland

Texterna är tillsvidare enbart på finska i enspråkigt finska kommuner.

Loimaa Varsinais-Suomi

Vesikosken historiallinen tehdasalue

Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun: Vesikosken historiallinen tehdasalue
Kuvaus
Loimijoen Vesikoskella on viimeistään 1600-luvulta alkava myllytraditio ja monipuolinen teollinen menneisyys. Maatalousvaltaisen Loimaan seudun varhaisen teollisuuden ydin on ollut Vesikoskella ja viereisellä Hirvikoskella. Koskissa on ollut myllyjen ohella 1800-luvun lopulta konepajatoimintaa ja Vesikoskella myös puuhiomo sekä vuodesta 1919 nahkatehdas.

Vesikosken nahkatehtaan paikalla on aiemmin toiminut naulatehdas ja 1900-luvun alkupuolella puuhiomo. Kolmikerroksinen punatiilinen nahkatehdas, ns. Nahkalinna, on rakennettu niiden paikalle. Nykyisen kiinteistön vanhin osa, paperitehdas, on rakennettu aivan 1900-luvun alussa ja tehdaskompleksia on laajennettu vielä 1980-luvulla. Tehdastoiminnan loputtua tiloissa on ollut kulttuuritoimintaa, mm. Loimaan teatteri. Tehdaskokonaisuuteen kuuluu lisäksi vuosisadan alussa rakennettu johtajan asunto, 1950-luvulta arkkitehti Paavo Tiitolan suunnittelema tiilinen höyrykattilalaitos savupiippuineen sekä säterikattoinen makasiini sekä kaksi 1800-luvulta periytyvää hirsistä asuinrakennusta. Tehtaan vieressä Vesikoskessa on säännöstelypato ja voimalaitos 1900-luvun alusta. Koskessa Loimijoen pohjoisrannalla on vanha hirsinen myllyrakennus. Loimijoen myllyperinnettä esittelevä nykyinen museo on ollut toiminnassa 1960-luvulle saakka.

Osa Loimijoen kahden merkittävimmän kosken teollista maisemaa ja historiaa on Ferrarian tehdas, joka sijaitsee puolentoista kilometrin päässä Hirvikoskella. Naulatehtaan vanhimmat punatiiliset tuotantorakennukset ovat korjauspaja 1890-luvulta, alun perin saranatehtaaksi rakennettu tehdasrakennus 1920-luvulta sekä myöhemmin laajennettu kettinkitehdas vuodelta 1934. Korjauspajan vieressä on tiilinen savupiippu. Alueella on lisäksi rakennuksia 1950- ja 1970-luvulta. Puukujanteen varrella on entinen johtajan asuinrakennus 1800-1900-luvun vaihteesta.
 
Historia
Loimijoen Vesikoskessa ja Hirvikoskessa oli useita myllyjä jo keskiajalla. Vesikosken etelärannalle rakennettiin 1640-luvulla Loimaan vapaaherrakunnan asumakartano. Paikka oli nykyisin Kartanonmäkenä tunnettu mäki, jossa sijaitsee Loimaan vanhainkoti. Koskeen perustettiin mylly- ja sahalaitos. Vesikoskelle joen pohjoisrannalle rakennettiin 1780-luvulla seudun ensimmäinen sarkatamppi eli vanutuslaitos. Vanuttamo päätyi myöhemmin 1890-luvulla ensin naulatehtaan ja myöhemmin paperitehtaan omistukseen.

Vesikoski ja Hirvikoski olivat seudun merkittävimpiä myllypaikkoja 1800-luvulla ja Turku-Toijalaradan avauduttua liikenteelle 1876 niiden kiinnostavuus tuotantopaikkoina kohosi. Naulatehdas Hirvikoskelle perustettiin 1886 ja se laajeni 1890-luvun alussa Vesikoskelle, missä tuotanto alkoi 1892. Hirvikosken ja Vesikosken naulatehtaat työllistivät 1890-luvun lopulla noin 120 henkeä. Tuotantorakennukset olivat puisia lukuun ottamatta Vesikosken tiilirakenteisia korjauspajaa, konehuonetta ja savupiippua. Vesikosken pohjoisrannalle rakennetun langanvetolaitoksen lisäksi ne olivat ainoat 1903 tulipalosta Vesikoskella säilyneet rakennukset.

Hirvikosken ja Vesikosken naulatehtaat siirtyivät 1903 Ferraria-yhtymän omistukseen ja tehtaille rakennettiin uusi voimalaitos 1908. Naulojen valmistus lopetettiin, mutta Ferrarian Hirvikosken tehdas jatkoi metalli- ja konepajatuotteiden valmistusta. Ferraria oli paikkakunnan huomattavin teollisuuslaitos sotien jälkeen. Vesikoskelle perustettiin 1907 paperitehdas, joka oli Suomessa ainoa, joka käytti puumassan pääraaka-aineena sahausjätettä. Tehdas ei kuitenkaan menestynyt, ja sen paikalle perustettiin Nahkayhtiön tehdas 1919. Loimaan sähkölaitos osti entisen paperitehtaan voimalaitoksen 1921. Kosken vähäisen putouskorkeuden vuoksi voimala ei kauaa tyydyttänyt kasvavaa sähköntarvetta.

Nahkatehdas laajentui useaan otteeseen ja se työllisti ennen toista maailmansotaa lähes 200 henkeä. Tehtaan toiminta lopetettiin 1996. 2000-luvun alussa nahkatehdasta ryhdyttiin korjaamaan kulttuurikäyttöön.
 
Lisätietoa
Yrjö Helimo, Vesikosken sähkölaitos OY. 20-vuotiskertomus. Loimaa 1941.

Vesikosken sähkölaitos Oy:n 50-vuotishistoriikki. Loimaa 1971.

Veikko Laakso, Suur-Loimaan historia 1-2. Loimaa 1986, 1994.

Merja Isotalo, Vesikosken vanhanpuolen myllylahko ja mylly. Loimaa 1987.

Lauri Putkonen, Kulttuurihistoriallisesti arvokkaat teollisuusympäristöt. Ympäristöministeriö. Kaavoitus- ja rakennusosasto. Tutkimus 4/1988. Helsinki 1989.

Veikko Laakso, Vesikosken naulatehdas. Saviseudun joulu 1993.

Seija Niskala, Loimaan kaupungin yleiskaavan kulttuuri- ja rakennushistoriallisesti arvokkaat kohteet. (Moniste.)
Loimaan kaupungin ympäristölautakunta 1997.

Ahti Kuussaari, Loimaan voiman historia 1924-1998. Osa I. Loimaa 1999.

Jari Niemelä, Suur-Loimaan historia 3. Loimaan kaupunki. 2003.

Valto Heinonen, Vesikoski: Kylä keskellä Loimaata. Loimaa 2003.
 
kohteeseen sisältyy:  muu teollisuusrakennus; muu teollisuusrakennus; mylly; puunjalostustehdas;
ympäristön nykyluonne:  taajama;
 
Vesikosken tehdasalueen mylly Loimijoen partaalla. Johanna Forsius 2007
Vesikosken tehdasalueen mylly Loimijoen partaalla. Johanna Forsius 2007.
Vesikosken nahkatehdas. Minna Pesu 2007
Vesikosken nahkatehdas. Minna Pesu 2007.
 
julkaisupäivämäärä 22.12.2009
palaute kohdetiedoista
sivun alkuun
 


© Museovirasto 2009