Museiverket

 SÖKALTERNATIV

objekt landskapsvis
 

KARTSÖK

landskapskarta Lappland Mellersta Österbotten Norra Österbotten Kajanaland Norra Karelen Södra Karelen Österbotten Norra Savolax Södra Savolax Kymmenedalen Mellersta Finland Södra Österbotten Päijänne-Tavastland Nyland - östra Egentliga Tavastland Nyland - västra Birkaland Satakunta Egentliga Finland

Texterna är tillsvidare enbart på finska i enspråkigt finska kommuner.

Mynämäki Varsinais-Suomi

Mynämäen kirkko

Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun: Mynämäen kirkko
Kuvaus
Mynämäen keskiaikainen kirkko kuuluu maaseudun mahtavimpiin ja sen erikoisuutena on länsipäähän suunniteltu massiivinen tornirakennelma. Kirkon kuorissa oleva Henrik Flemingin ja hänen vaimonsa Ebba Bååtin hautamuistomerkki on barokin kuvanveistotaiteen hienompia esimerkkejä Suomessa.

Mynämäen kirkonkylä sijaitsee viljelysalueen keskellä Mynäjoen varrella. Kirkko on poikkeuksellisen kookas hallikirkko. Runkohuonetta vanhempi sakaristo on pohjoisseinän itäpäässä. Kuoripäädyssä ei ole tiilikoristelua ja kuori-ikkuna on kolmiosainen. Sivuseiniä jäsentävät tukipilarit. Länsipäädyssä olevaa lähes runkohuoneen levyistä ja sen tasakerran korkuista torninjalkaa kattaa runkohuoneen kanssa yhteinen vesikatto. Kolmilaivaisessa ja viisitraveisessa kirkkosalissa on jyhkeät nelikulmaiset pilarit ja tasakorkeat ristiholvit. Keskilaiva on sivulaivoja kapeampi.

Keskiaikaiseen esineistöön kuuluvat alttaripöydän kalkkikivilevy, kalkkikivinen kasteallas sekä lukuisat keskiaikaiset veistokset ja antemensalen osat. Suurvalta-ajalta on peräisin saarnastuoli sekä kaksiosainen Henrik Flemingin (k. 1650) ja hänen vaimonsa Ebba Bååtin maallisen elämän katoavuutta kuvastava hiekkakivinen hautamuistomerkki sekä siihen liittyvä kookas epitafi.

Kirkkomaata reunustaa kylmämuurattu kiviaita. Mynämäen pappila sijaitsee kirkon itäpuolella Mynäjoen varrella. Pappilan nykyinen päärakennus on vuodelta 1866.
 
Historia
Mynämäki mainittiin säilyneissä asiakirjoissa ensi kerran seurakuntana 1309 ja pitäjässä sijaitsi kirkko saman vuosisadan puolimaissa. Keskiaikaisen kivikirkon sakaristo rakennettiin ennen päälaivaa. Kirkon kiinteä sisustus uusittiin ja ikkunat laajennettiin 1865. Kirkko korjattiin nykyasuunsa arkkitehti Olli Kestilän suunnittelemassa restauroinnissa 1959-1960.
 
Lisätietoa
Tove Riska, Mynämäen kirkko. Suomen kirkot 2. Suomen Muinaismuistoyhdistys 1961.

Olli Kestilä, Mynämäen kirkon restaurointi. Arkkitehti 5/1962.

C.J. Gardberg, Keskiajan rakennustaide. Ars. Suomen taide 1. 1987.

Markus Hiekkanen, The Stone Churches of the Medieval Diocese of Turku. Suomen muinaismuistoyhdistyksen aikakauskirja 101. 1994.

Veijo Kaitanen et al. (toim.), Muinainen Kalanti ja sen naapurit. SKS 2003.

Markus Hiekkanen, Suomen keskiajan kivikirkot. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 1117. 2007.
 
kohteeseen sisältyy:  kirkko; pappila;
ympäristön nykyluonne:  kirkonkylä;
 
Mynämäen keskiaikainen harmaakivikirkko kuuluu maaseudun mahtavimpiin. Veijo Laine 1971
Mynämäen keskiaikainen harmaakivikirkko kuuluu maaseudun mahtavimpiin. Veijo Laine 1971.
 
julkaisupäivämäärä 22.12.2009
palaute kohdetiedoista
sivun alkuun
 


© Museovirasto 2009