 |
KARTSÖK |
|
Texterna är tillsvidare enbart på finska i enspråkigt finska kommuner. |
||
| Naantali | Varsinais-Suomi | |
Naantalin vanhakaupunki |
||
| Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun: Naantalin vanhakaupunki | ||
| Kuvaus | ||
| Birgittalaisluostarin kupeeseen syntynyt keskiaikainen Naantalin kaupunki kuvastaa suomalaisen puukaupunkirakentamisen monisatavuotista historiaa. Topografiset lähtökohdat, merellinen sijainti, vapaamuotoinen, osin keskiaikaisperäinen asemakaava katuineen, kujineen ja tonttijakoineen sekä 1700- ja 1800-luvuilta peräisin oleva rakennuskanta ovat Naantalin vanhan kaupungin omaleimaisia piirteitä. Naantalin vanhaan kaupunkiin kuuluvat keskiaikaisperäisen kaupungin lisäksi myös vanha satama näkötorneineen sekä kirkon eteläpuolelle muodostunut 1800-luvun kylpyläkauteen liittyvä rakennusten rivistö.
Vanhankaupungin vanhimmat rakennusrungot ovat todennäköisesti 1700-luvun loppupuoliskolta. Varsinkin rinnetonteilla on useita luultavasti keskiajalta peräisin olevia holvattuja kellareita. Pienikokoiset aidoilla rajatut tontit on rakennettu ahtaasti ja niillä kasvaa suurikokoisia havu- ja lehtipuita. Päärakennukset on sijoitettu kiinni katulinjaan ja talousrakennukset tonttien sivuille. Pääosa rakennuskannasta on 1800-luvulta, jolloin vanhempiin rakennuksiin on liitetty lisärakenteita kuten kuisteja, ulokkeita ja näköalatorneja. Rakennusten rungon ja nykyisen ulkovuorauksen eri-ikäisyys on nähtävissä poikkeavina mittasuhteina esimerkiksi joissakin Mannerheiminkadun varrella olevissa taloissa. Rakennuksissa on Naantalille ominaisia rakennusdetaljeja, kuten ikkunanpuitteiden pyöristetyt kulmat. Keskiaikaisperäisen kaupungin lisäksi Naantalin vanhaan kaupunkiin kuuluvat vanha satama näkötorneineen sekä 1800-luvun kylpyläkaudella kirkon eteläpuolelle, vanhan kaupungin viereiselle ruutukaava-alueelle, rakennettujen kaksikerroksisten huviloiden rivistö. Oman lisänsä kaupungin ilmeelle antavat paljaat Kuparivuoren kalliot. |
||
| Historia | ||
| Naantalin kaupunki sai kaupunkioikeudet 1443. Kaupunki perustettiin Birgittalaisluostarin viereen luostarin ja pyhiinvaeltajien tarpeita varten. Tie 1570-luvulle asti toimineeseen luostariin kulki kaupungin halki, mikä vaikutti asuintonttien ja rakennusten sijoittumiseen. Nykyisen Mannerheiminkadun varteen syntyi 1600-luvun puolivälin jälkeen torina käytetty laajenema.
Kaupunki paloi suurelta osin 1628 kirkossa syttyneestä tulipalosta. Katuverkosto suoristettiin suurelta osin 1649 tapahtuneessa reguloinnissa, joka loi pohjan kaupungin rakentumiselle 1800-luvulle saakka. Tuolloin rakennettuja kortteleita oli kuusi, pääosin torilta satamaan ulottuvalla alueella pääkadun, sataman ja Kuparivuoren (aik. Raumanvuoren) tuntumassa. Uudessa asemakartassa korttelialue laajeni tuntuvasti. Turun akatemian professori Petter Elfvingin toimesta avattiin Naantalin terveyslähde 1723 ja 140 vuotta myöhemmin avatulla kylpylälaitoksella oli voimakas vaikutus kaupungin vaurastumiseen. Naantali tuli suosituksi kylpyläkaupungiksi, mikä vilkastutti rakentamista. Hugo Liliuksen ja Walter Thomén laatima, 1915 vahvistettu Naantalin asemakaava oli voimassa vuoteen 1979 asti. Tuolloin vanhaan kaupunkiin laadittiin historiallisen rakennuskannan huomioon ottava asemakaava, joka oli ensimmäinen lajissaan Suomessa. Siinä pyrittiin säilyttämään historiallinen kaupunkirakenne ja arvokkaat rakennukset ja katunäkymät. |
||
| Lisätietoa | ||
| Jul. Finnberg, Naantalia. Viisi vuosisataa. 1443-1943. Helsinki 1943.
Markus Hiekkanen, Naantali. Keskiajan kaupungit 4. Museovirasto 1988. Elisa El Harouny, Olli-Pekka Riipinen, Kaija Santaholma ja Timo Tuomi, Suomalaisia puukaupunkeja. Naantali. Ympäristöministeriö. Alueidenkäytön osasto. Helsinki 1996. Juhani Kostet, Cartographia urbanium Finnicarum. Suomen kaupunkien kaupunkikartografia 1600-luvulla ja 1700-luvun alussa. Monumenta Cartographica Septentrionalia. Rovaniemi 1997. Kari Uotila et al., Naantalin vanhankaupungin rakennuskanta. Varsinais-Suomen rakennuskulttuuri 10. Naantalin kaupunki, Vallis Gratiae –yhdistys, Turun maakuntamuseo, Varsinais-Suomen liitto. Saarijärvi 2006. |
||
| kohteeseen sisältyy: kaava-alue; katutila; kauppa- ja liikerakennus; kaupungin asuintalo; piensatama; pihapiiri; | ||
| ympäristön nykyluonne: kaupunki; | ||
Naantalin vanhakaupunki taustallaan satamalahti, Ailostenniemi ja Naantalin kirkko. Pekka Kärki 1972. |
Katunäkymä Naantalin vanhassakaupungissa. Minna Ryyppö 2007. |
Naantalin kantakaupunkia. Wiki Loves Monuments, CC BY-SA 4.0 Kiisla Oy 2016. |
| julkaisupäivämäärä 22.12.2009 | ||
| palaute kohdetiedoista | ||
| sivun alkuun | ||
SÖKALTERNATIV