 |
KARTSÖK |
|
Texterna är tillsvidare enbart på finska i enspråkigt finska kommuner. |
||
| Hankasalmi | Keski-Suomi | |
Pienmäen talonpoikaistalo |
||
| Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun: Pienmäen talonpoikaistalo | ||
| Kuvaus | ||
| Pienmäen talomuseo kuvastaa erinomaisesti harvaanasutulle Keski-Suomen mäkiselle metsäseudulle 1700-luvun puolivälissä syntyneen talonpoikaistalon sijoittumista ja rakentamistapaa. Pienialaisten peltojen ympäröimässä pihapiirissä on vuosisataisilla paikoilla yhteensä 21 vanhaa hirsirakennusta, jotka ovat lähes kaikki säilyneet rakentamisaikaisessa asussaan.
Pienmäen tila sijaitsee Niemisjärvellä savolaisten uudisasukkaiden asuttamien laajojen kaskimaiden keskellä. Keski-Suomelle tyypilliseen tapaan talonpaikka on mäellä, josta on näkymä kylän muihin mäillä sijaitseviin taloihin. Pienmäki on kolmipihainen yksinäistalo, jossa on miespiha, karjapiha ja aittapiha. Asuinrakennus on sijoitettu kahden pihan, varsinaisen pihan ja karjapihan, väliin. Päärakennuksen lisäksi Pienmäen rakennuksista mainittakoon sauna, kaura-aitta, eloaitta, Matin aitta, kokkitalli, kärryliiteri, leipäaitta, aitta, sikala, navetta, kota, halkoliiteri, makuuaitta, jauhoaitta, riihi ja paja. Päärakennukseen kuuluu iso uloslämpiävä tupa, läpikuljettava porstua, eteistupa ja kaksi kamaria. Tupapuoli on vuodelta 1849 ja eteistuvan puoli 1852. |
||
| Historia | ||
| Pienmäen tila lohkottiin 1754 omaksi tilakseen Särkiniemen tilasta, joka oli syntynyt 1571. Tuolloisessa Laukaan pitäjässä sijainneen Mäentalon nimeksi vakiintui Pienmäki.
Isonjaon aikaan Pienmäen tiluksista oli runsas 7 hehtaaria peltoa ja 155 hehtaaria metsää. Tilan kokonaispinta-ala oli lähes 300 hehtaaria 1895. Suuri osa pihapiirin rakennuksista rakennettiin lautamies Heikki Matinpoika Pöyhösen isännöidessä taloa 1837-1859. Päärakennus jäi asumattomaksi 1956. Keski-Suomen maakuntamuseo kunnosti 1967 haltuunsa saamat rakennukset ja teki Pienmäestä talomuseon. Rakennukset sisustettiin suurimmaksi osaksi entisen käyttönsä mukaisesti. Museo avattiin yleisölle 1969. |
||
| Lisätietoa | ||
| Albert Hämäläinen, Keski-Suomen kansanrakennukset. Asuntohistoriallinen tutkimus. Kansatieteellisiä kuvauksia 11. Tampere 1930.
Maija-Liisa Kalliola, Pienmäen talo. Hankasalmen kirja. JYY:n kotiseutusarja n:o 4. Toim. Pertti P. Kuokkanen. Pieksämäki 1966. Maija-Liisa Hirvi, Pienmäen talo Hankasalmen Niemisjärvellä. Keski-Suomi 12. Keski-Suomen Museoyhdistyksen julkaisuja 12. Jyväskylä 1973. Alfred Kolehmainen ja Veijo Laine, Suomalainen talonpoikaistalo. Keuruu 1980. Ann-Marie Hjelt-Husso, Hankasalmen kulttuuriympäristöohjelma. Alueelliset ympäristöjulkaisut 35. Keski-Suomen ympäristökeskus 1997. Erkki Laitinen ja Janne Vilkuna, Hankasalmen historia 1. Esihistoriasta vuoteen 1918. Hankasalmen kunta 2004. Keskisuomalaiset museot verkossa, Avoin museo -hankkeen www-sivut http://www.avoinmuseo.fi/pienmaki/ (19.5.2009). |
||
| kohteeseen sisältyy: museo; pihapiiri; talonpoikaistalo; talousrakennus; | ||
| ympäristön nykyluonne: metsämaisema; | ||
Pienmäen talomuseon pihapiiriä. Elias Härö 1970. |
| julkaisupäivämäärä 22.12.2009 | ||
| palaute kohdetiedoista | ||
| sivun alkuun | ||
SÖKALTERNATIV