 |
KARTSÖK |
|
Texterna är tillsvidare enbart på finska i enspråkigt finska kommuner. |
||
| Salo | Varsinais-Suomi | |
Uskelan kirkonmäki ja Lukkarinmäen esikaupunkiasutus |
||
| Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun: Uskelan kirkonmäki ja Lukkarinmäen esikaupunkiasutus | ||
| Kuvaus | ||
| Korkealla mäellä sijaitsevalla Uskelan kirkolla on kauas kantava maisemallisesti näyttävä sijainti. Entisen Salon kauppalan ulkopuolelle syntynyt Lukkarinmäen esikaupunkialue sijoittuu kirkolle johtavan keskiaikaisperäisen Suuren Rantatien varteen ja muodostaa yhdessä eteläpuolellaan kohoavan kirkonmäen kanssa maisemallisesti vaikuttavan kohteen.
Intendenttikonttorin piirustuksen mukaan rakennettu Salon kivikirkko on valmistunut keskiaikaisen kirkonpaikan lähelle 1830. Pitkäkirkon länsipäätyyn on liitetty kelloille varattu torni 1860. Mittasuhteiltaan avarassa ja valoisassa kirkkosalissa on kaareva lautaholvi. Kiinteä sisustus on yleisilmeeltään empiretyylinen. Kirkonmäen etelärinteessä olevan sankarihauta-alueen on suunnitellut arkkitehti Aulis Blomstedt. Sen muistomerkkinä on keskiaikaisen kellotapulin kivinen alaosa, jonka yllä kokoaa risti viiniköynnöksineen. Sisällä on kuvanveistäjä Sakari Tohkan valmistama pronssikello, jossa on runosäe Goethen Faustista: Yksin jää et kussa lietkin, sillä sinut tuntenemme, käymään tummat tuonen tietkin, sua saattaa sydämemme. Elokuussa 1953 vihitty alue yhdistyy ruohokenttien ja portaikkojen avulla vuoden 1918 monumentaaliseen muistomerkkiin. Suuri Rantatie, joka sisältyy valikoimaan myös erillisenä kohteena, nousee Salon- eli Uskelanjoen ylitettyään Lukkarinmäelle Uskelankirkkotienä ja sieltä edelleen kohti Uskelan kirkkoa. Tien linjaus on kulkenut kirkkomaan halki. Lukkarinmäki on 1800-luvulla ja 1900-luvun alkupuolella syntynyt kauppalan esikaupunkialue, jonka vanhin rakennuskanta on sijoittunut tiiviisti Suuren Rantatien varteen sekä mäen korkeimmalle kohdalle, josta avautuu näkymä etelään Uskelan kirkolle. Vähäsilta, josta Uskelankirkkotie alkaa, on vanhimpia Salmen eli Vähäjoen ylityspaikkoja. Siltaa on uusittu 1950-luvulla ja 2002. |
||
| Historia | ||
| Uskelan emäpitäjään kuuluneen Salon keskiaikainen Pyhän Annan kappelikirkko rakennettiin nykyisen kirkkotarhan etelärinteeseen 1400-luvulla. Keskiaikainen kirkko purettiin ja sen kiviä käytettiin 1830 nykyisen kirkon rakentamisessa.
Kappelinkirkon lähellä sijainnut mäki sai nimensä lukkarin vakiintuneen asuinpaikan mukaan. Lukkarinmäen luoteisrinteellä, Raivaajankadun ja Kulkurinkujan risteyksessä, on mahdollinen rautakautinen kalmisto, uhripaikka tai kätkö. Lukkarinmäki oli 1780-luvulla isojakokarttojen mukaan pääasiassa peltoa ja laidunmaata, ja Suuren Rantatien varressa oli 1800-luvun alussa Klåckare- ja Torp- nimiset talot. Salon kauppalan ulkopuolista vähävaraisten asutusta syntyi mäelle 1800-luvulta lähtien. Rakentaminen oli sääntelemätöntä, eivätkä alueelle laaditut asemakaavat (Bertel Jung 1912) tai palstoitussuunnitelmat (Bruno Kock 1926-1936) toteutuneet kokonaisuudessaan. Lukkarinmäki liitettiin Salon kauppalaan 1932. Talvisodassa alue kärsi pommitustuhoista. Salosta etelään ja Helsinkiin suuntautuva liikenne kulki Lukkarinmäellä Suurta Rantatietä pitkin vuoteen 1937 asti, jolloin rakennettiin uusi Perniöntie ja jolloin Uskelankirkkotie jäi asuinalueen pääväyläksi. |
||
| Lisätietoa | ||
| Tove Riska, Salo-Uskelan kirkko. Suomen kirkot 4. Suomen Muinaismuistoyhdistys 1966.
Kari Alifrosti, Salon ja Uskelan historia 1869-1990. Jyväskylä 1996. Salon kulttuuriympäristö ja arvot. Salon seudun rakennettu kulttuuriympäristö ja maisema. SARAKUM 2000-2004 projektiraportti. Salon seudun kunnat, Turun maakuntamuseo, Varsinais-Suomen liitto, Lounais-Suomen ympäristökeskus. 2005. Lauri Hollmén, Salon Lukkarinmäki. Salon kaupunki. Keuruu 2007. |
||
| kohteeseen sisältyy: kirkko; tie; työväen asuintalo; | ||
| ympäristön nykyluonne: kaupunki; | ||
Uskelan kirkko. Museovirasto 2019. |
Kirkonmäen etelärinteen sankarihauta-alue. Museovirasto 2019. |
Lukkarinmäeltä avautuu näkymä Uskelan kirkolle. Minna Pesu 2008. |
| julkaisupäivämäärä 22.12.2009 | ||
| palaute kohdetiedoista | ||
| sivun alkuun | ||
SÖKALTERNATIV