Museiverket

 SÖKALTERNATIV

objekt landskapsvis
 

KARTSÖK

landskapskarta Lappland Mellersta Österbotten Norra Österbotten Kajanaland Norra Karelen Södra Karelen Österbotten Norra Savolax Södra Savolax Kymmenedalen Mellersta Finland Södra Österbotten Päijänne-Tavastland Nyland - östra Egentliga Tavastland Nyland - västra Birkaland Satakunta Egentliga Finland

Texterna är tillsvidare enbart på finska i enspråkigt finska kommuner.

Hämeenkyrö Pirkanmaa

Kyröskosken tehdasyhdyskunta

Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun: Kyröskosken tehdasyhdyskunta
Kuvaus
Kyröskoski kuuluu niihin maamme koskipaikkoihin, joilla on rikas esiteollinen tausta, varhain vakiintunut teollisuuskäyttö ja erityinen asema maisemanähtävyytenä. Kansalliseepoksen "Hämeen hälläpyörä" tarkoittanee juuri Kyröskoskea. Paperitehtaan vanhimmat osat sijoittuvat putouksen äären jyrkkiin maastomuotoihin tavalla, jolla ei ole vastinetta maamme teollisuusympäristöissä. Asutus on kasvanut yhdyskunnaksi tehtaan myötä; tehtaan ympäristössä on asumiseen ja sosiaaliseen toimintaan liittyviä rakennushistoriallisesti huomionarvoisia kohteita.

Kyröskosken historiallisen koskipaikan ja paperiteollisuusalueen tuotantorakennusten vanhimmat säilyneet osat ovat saaneet perusmuotonsa 1920- ja 1930-luvuilla. Konesaleja on 1950-luvun lopulta lähtien jatkettu ja korotettu useaan otteeseen. 1920-luvulta peräisin olevaan rakennuskantaan kuuluvat mm. tehtaan höyrykeskus ja sen korkea savupiippu ja arkkitehti Birger Federleyn suunnittelema konttorirakennus.

Koskinäkymää hallitseva pato ja kaksi voimaputkea on rakennettu tehtaan voimatalouden uudistusvaiheessa 1920-luvulla. Tehdasyhdyskuntaan liittyy arkkitehti Arne Thulénin suunnittelema ja 1940 valmistunut seuratalo Koskilinna ja Korkomäen asuinalue, jossa sijaitsee mm. 1920- ja 1930-lukujen vaihteessa valmistuneet arkkitehti Birger Federleyn suunnittelema neljän työsuhdeasuintalon ryhmä. Paukunperän alue on rakennettu 1920- ja 1940-luvuilla tehtaan ammattityömiesten perheille, suunnittelijoina olivat Birger Federley ja Bertel Strömmer.
 
Historia
Kyröskosken partaalla toimi jauhomylly jo ainakin 1600-luvulla. 1800-luvulla putouskorkeudeltaan yli 20 m oleva Kyröskoski kuului maan huomattavimpiin vapaisiin koskiin ja muodosti suositun matkailunähtävyyden ja -kohteen. Zachris Topelius kuvasi sen teoksessaan Finland framstäldt i teckningar (1845-1852).

Kosken partaalle perustettiin puuvillatehdas viiden Tampereen Finlaysonin työnjohtajan voimin 1860. Alueelle perustettiin Hammarén & Comp. -yhtiön puuhiomo 1871. Puuvillatehtaan toiminta lopetettiin 1878. Paperitehtaan toiminta alkoi samana vuonna käynnistetyn paperikoneen myötä ja seuraavat paperikoneet käynnistettiin 1882 ja 1889. Tehtaan sähköntarpeisiin rakennettiin ensimmäinen voimalaitos 1888 ja 1907 Kyröskoski padottiin vesivoiman hyödyntämiseksi. Höyryvoimakeskus valmistui 1924. Uusi kosken ylittävä pato ja kaksi vesivoimaputkea valmistui 1926.

Puinen paperitehdas paloi 1880 ja 1889. Hiomon tiilikuori valmistui 1901. Hiomorakennusta uudistettiin edelleen 1926. Uusi tehdassali valmistui 1930 samana vuonna käynnistetylle sanomalehtipaperikoneelle. Tehtaan kartongin tuotanto alkoi 1937. Konesaleja on laajennettu 1950-luvun lopulta lähtien useassa vaiheessa.
 
Lisätietoa
Zachris Topelius, Finland framstäldt i teckningar. Dresden 1845.

L.G. von Bonsdorff, Kyröskosken tehtaat 1870 - 1945. I ja II. Helsinki 1947.

L. G. von Bonsdorff, Vuosisata puunjalostusta Kyröskoskella. Pori 1970.

Helena Laurinsalo, Kyröskoski - Hämeen hälläpyörä. Kyrönkankaantie - Kirjoituksia luonnosta, tien historiasta ja käyttömahdollisuuksista. Ikaalinen 1996.

Kirsi Niukko, Kyröskosken Rakennusinventointi 2001 osat I-II. Tampereen museot, maakunnallinen yksikkö 2001.

Terhi Nallinmaa-Luoto & Marja Agge, Hämeenkyrön historia III vuodesta 1866 vuoteen 2000. Hämeenkyrön kunta 2003.
 
kohteeseen sisältyy:  muu teollisuusrakennus; puunjalostustehdas; saha; työväen asuintalo;
ympäristön nykyluonne:  taajama;
 
Kyröskosken teollisuusaluetta. Hannu Vallas 1995
Kyröskosken teollisuusaluetta. Hannu Vallas 1995.
Kyröskosken tehtaat. Jari Heiskanen 2007
Kyröskosken tehtaat. Jari Heiskanen 2007.
Kyröskosken tehtaat. Jari Heiskanen 2007
Kyröskosken tehtaat. Jari Heiskanen 2007.
 
julkaisupäivämäärä 22.12.2009
palaute kohdetiedoista
sivun alkuun
 


© Museovirasto 2009