Museiverket

 SÖKALTERNATIV

objekt landskapsvis
 

KARTSÖK

landskapskarta Lappland Mellersta Österbotten Norra Österbotten Kajanaland Norra Karelen Södra Karelen Österbotten Norra Savolax Södra Savolax Kymmenedalen Mellersta Finland Södra Österbotten Päijänne-Tavastland Nyland - östra Egentliga Tavastland Nyland - västra Birkaland Satakunta Egentliga Finland

Texterna är tillsvidare enbart på finska i enspråkigt finska kommuner.

Juupajoki Pirkanmaa

Korkeakosken tehdasyhdyskunta

Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun: Korkeakosken tehdasyhdyskunta
Kuvaus
Korkeakosken tehdasyhdyskunta on 1800-luvun lopulla Pirkanmaan harvaan asutulle metsäseudulle, vesistön koskipaikkaan ja rautatien varteen rakentunut maaseudun pieni tehdasyhdyskunta. Korkeakosken kenkätehdas on maamme koneellisen jalkineteollisuuden edelläkävijä ja 1900-luvulla merkittävä jalkineiden valmistaja Suomessa. Sähkön tuotantoa jatkava voimala on Suomen vanhin yhtäjaksoisesti sähköä tuottanut vesivoimalaitos. Tehdasyhdyskuntaan kuuluvilla asuinalueilla on säilynyt 1800- ja 1900-lukujen vaihteen ja 1900-luvun alun työväenasuntoja.

1800-luvun lopussa perustetun Korkeakosken nahkatehtaan ja kenkätehtaan tuotantorakennukset voimalaitoksineen sijaitsevat Korkeakosken putouksen ja sen yläpuolella olevan Tehtaanjärven äärellä. Tuotantorakennuksiin kuuluu kosken partaalla oleva entinen korko- ja lestitehdas, jonka tiloissa toimii Koskenjalan yhdistyksen ylläpitämä Kenkä- ja Nahkamuseo. Punatiilistä päätehdasta kosken yläpuolella tehtaanjärven rannalla on laajennettu useaan otteeseen. Tehdasyhdyskuntaan kuuluu myös kaksi eriaikaista työväenasuinaluetta, Romula ja Myllylä, tehtaan etelä- ja länsipuolella. Kosken alajuoksulla on sotien jälkeen rakennettu pieni puukirkko, jonka rakennustöihin tehdas on osallistunut.
 
Historia
Nahkuri Edward Wallenius perusti Korkeakoskelle 1894 sahan ja Hämeen ensimmäisen konevoimalla toimivan nahkatehtaan sekä neljä vuotta myöhemmin Suomen ensimmäisen koneellisen kenkätehtaan. Sähköä tuottava voimala käynnistyi 1895. Tehtaan perustamispaikan valintaan vaikuttivat yli 20 metriä korkea Korkeakosken putous, joka tarjosi tuotannolle käyttövoimaa ja 1882 valmistunut, tuotteiden nopeat kuljetukset mahdollistava Pohjanmaan rata.

Vesivoimalla toimivat tuotantorakennukset sijaitsivat kosken partaalla, mutta sähkövoimaa käyttävä koneellisen jalkinetehtaan Wallenius rakennutti Tehtaanjärven rannalle. Tehtaan vanhimmat osat olivat puurakenteisia, tiilinen osa valmistui 1899. Linnamaisen hahmonsa tehdasrakennus torneineen sai tamperelaisen rakennusmestari Heikki Tiitolan piirustusten pohjalta 1916. Kenkätehdasta laajennettiin ja korotettiin vielä 1950 -luvulla.

Kenkätehtaan tuotanto jatkui yhtiömuotoisena vuodesta 1909, aluksi Suomen Kenkä- ja Nahkatehdas Oy:n nimellä. Eemil Aaltonen osti tehtaan 1926 ja myöhemmin se yhdistettiin Aaltosen kenkätehtaaseen lähes 60 vuodeksi. Korkeakosken kenkätehtaasta muodostui ”suutarien yliopisto”. Korkeakosken Kenkätehdas Oy:n toiminta päättyi 1983, mutta nahka-asujen tuotanto jatkui tehdaskiinteistöjen ja voimalaitoksen siirryttyä 1984 Luhta Oy:n omistukseen. Koskenjalan Kenkä- ja Nahkamuseo aloitti toimintansa 1985 entisen korko- ja lestitehtaan tiloissa.

Ensimmäinen tehtaan asuinrakennuksista oli alkujaan kylän myllyn osakkaiden myllymatkojen taukotupana toiminut Myllytupa 1870-1880 -luvulta. Tehdasalueen eteläpuolella sijaitseva Romulan työväenasuntoalue rakennettiin 1910-luvulla ja Myllylän asuntoalue hieman myöhemmin. Myllylään rautatien toiselle puolelle rakennettiin aikanaan moderneja paritaloja saksalaisen mallin mukaan tehtaan johtohenkilöille. Koulurakennus tehdasyhdyskuntaa valmistui 1904.

Perinteitä ja aikansa rakentamistapaa noudattavan Korkeakosken pikkukirkon suunnitteli arkkitehti Jaakko Tähtinen 1949. Kirkko rakennettiin tehtaan tontille ja rakennustöitä tuki Aaltosen kenkätehdas. Kirkko vihittiin käyttöön 1951. Kellotapuli valmistui 1970-luvulla.
 
Lisätietoa
Lauri Putkonen, Kulttuurihistoriallisesti arvokkaat teollisuusympäristöt. Ympäristöministeriö. Kaavoitus- ja rakennusosasto. Tutkimus 4/1988. Helsinki 1989.

Juupajoen kulttuurimaisema-alueen kehittämissuunnitelma 30.5.1995. Arkkitehtitoimisto Lehto Peltonen Valkama.

Rakennuskulttuurityö Kivikenkä, Inventointi Juupajoki, Korkeakoski.

Maritta Jokiniemi, Jari Talvisto ja Raija Ylönen, Juupajoen historia. Juupajoen kunta ja Juupajoen seurakunta 2003.
 
kohteeseen sisältyy:  kirkko; muu teollisuusrakennus; muu teollisuusrakennus; työväen asuintalo;
ympäristön nykyluonne:  taajama;
 
Korkeakosken kenkätehdas. Johanna Forsius 2006
Korkeakosken kenkätehdas. Johanna Forsius 2006.
Korkeakosken kenkätehdas. Minna Pesu 2006
Korkeakosken kenkätehdas. Minna Pesu 2006.
Korkeakosken kenkätehdas kosken partaalla. Hannu Eerikäinen 2006
Korkeakosken kenkätehdas kosken partaalla. Hannu Eerikäinen 2006.
 
julkaisupäivämäärä 22.12.2009
palaute kohdetiedoista
sivun alkuun
 


© Museovirasto 2009