 |
KARTSÖK |
|
Texterna är tillsvidare enbart på finska i enspråkigt finska kommuner. |
||
| Nokia | Pirkanmaa | |
Nokian teollisuuslaitokset |
||
| Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun: Nokian teollisuuslaitokset | ||
| Kuvaus | ||
| Nokianvirran Emäkosken varrelle perustetut metsä- ja kumiteollisuuden tuotantolaitokset kuuluvat Suomen teollistumisen keskeisiin ympäristöihin. Historiallisesti Nokian puunjalostusteollisuus edustaa modernin paperiteollisuuden varhaisinta vaihetta 1860-luvulta. Kumiteollisuuden alalla Nokiasta on muodostunut 1900-luvun aikana teollisuusalansa synonyymi. Teollisuuslaitokset muodostavat historiallisesti laajan, kerroksellisen ja arkkitehtonisesti arvokkaan kokonaisuuden, joka on edelleen teollisessa käytössä.
Teollisuuslaitokset sijaitsevat Nokianvirran äärellä. Kanava erottaa tehdassaarelle vanhan paperitehtaan, sen vieressä jokirannassa nousevat uuden tehtaan rakennukset. Tuotantorakennusten vanhin kerrostuma on peräisin 1800-luvun lopusta; laajennuksia ja muutoksia on tehty erityisesti 1930-luvulla. Tehtaan konttori on yhtiön suunnittelutehtävissä 1900-luvun alussa toimineen arkkitehti Birger Federleyn tuotantoa. Nokianvirran eteläpuolella sijainneesta sulfiittiselluloosatehtaasta on todisteina enää muutamia rakennuksia, mm. happotornit ja spriitehdas. Paperinvalmistus jatkuu uuden tehtaan alueella, jonka perustana ovat 1940- ja 1950-lukujen rakennusvaiheet. Tehtaan tuntumassa Kullaanvuorella on arkkitehti Bertel Strömmerin 1930-luvulla suunnittelema kumitehtaan ja paperitehtaan ammattikoulu. Nokianvirran rantavyöhyke on saanut nykymuotonsa voimalaitosrakentamisen myötä 1971, jonka seurauksena Nokian koskimaisemalle tunnusomaisista tehtaan voimala- ja patolaitoksista ovat kertomassa enää valssipadon kiviarkut. Nokian kumitehtaan tuotantolaitokset ovat kasvaneet useissa, viime vuosiin jatkuneissa laajennusvaiheissa monumentaaliseksi punatiiliseksi rakennusryhmäksi. Kaarevakulmainen ja tornillinen entinen kalossitehdas 1920-luvulta ja 1942 toimintansa aloittanut rengastehdas ovat kaupunkikeskustaan avautuvan tehdasjulkisivun vanhimmat kerrostumat. 1920-luvun rakennuksiin kuuluvat korttelin sisäosassa sijaitsevat autorengastehdas ja entinen isännöitsijän asuinrakennus. Kumitehtaan rakennukset on suunnitellut arkkitehti W. G. Palmqvist, jonka piirustuksien mukaan on rakennettu myös yhtiön työntekijöiden seurantaloon Kerhola, Souranderintien varrella. Seuratalon vieressä on kumitehtaan rakennusmestari N. Salmisen piirtämä Mannerheimin Lastensuojeluliiton neuvola, Lastentalo, 1930-luvulta. |
||
| Historia | ||
| Emäkosken ympäristö oli ennen teollisuutta Nokian ja Viikin kartanoiden hallussa. Ensimmäinen teollisuustontti vuokrattiin Viikin kartanolta, ja myöhemmin teollisuusalue laajeni Nokian kartanon maiden ostolla.
Fredrik Idestamin Nokialle 1868 perustama hiomo oli samanaikaisen Mäntän hiomon kanssa Suomen varhaisimpia. Nokialla aloitettiin myös ensimmäisenä maassa sulfiittiselluloosan valmistus 1886. Paperitehdas oli käynnistynyt kuusi vuotta aiemmin. Yhtiön rakennuskantaan kuului 1910-luvulla puuhiomo, selluloosatehdas, paperitehdas ja voimalaitos. Paperin valmistus ja hiomon toiminta päättyi tehdassaarella 1950-luvulla ja rakennukset siirtyivät muuhun tuotantokäyttöön. Sellutehtaan toiminta loppui samoihin aikoihin. Vuonna 1898 perustettu Suomen Gummitehdas Osakeyhtiö siirtyi Nokialle 1904. Nokian kumijalkineita ja renkaita tuotetaan samalla alueella edelleenkin, tosin 1980- ja 1990-luvuilla toteutettujen yhtiöjärjestelyjen voimin. |
||
| Lisätietoa | ||
| Victor Hoving, Suomen Gummitehdas Osakeyhtiö 1868-1948. Helsinki 1948.
Lars G. von Bonsdorff, Nokia Osakeyhtiö 1865–1965. Helsinki 1965. Lauri Putkonen, Kulttuurihistoriallisesti arvokkaat teollisuusympäristöt. Ympäristöministeriö. Tutkimus 4/1988. Helsinki 1989. Jussi Koivuniemi, Mervi Kaarninen, Pekka Kaarninen, Nokian ja Pirkkalan historia. Forssa 1994. Nokianvirran ja yläjuoksun inventointi ja ympäristöselvitys. Arkkitehtitoimisto Eija Teivas 1997. Nokian kaupunki. Ritva Palo-oja ja Leena Willberg (toim), Kumi. Kumin ja Suomen kumiteollisuuden historia. Tampereen museoiden julkaisuja 42. Tampere 1998. Jussi Koivuniemi, Tehtaan pillin tahdissa. Nokian tehdasyhdyskunnan sosiaalinen järjestys 1870–1939. Bibliotheca Historica 64. Helsinki 2000. Martti Häikiö, Nokia Oyj:n historia 1–3. Helsinki 2001. Eija Teivas, Anu Tulonen, Nokian kulttuuriympäristöohjelma. Alueelliset ympäristöjulkaisut 225. Pirkanmaan ympäristökeskus. Tampere 2001. Olavi Toivola, Puusta pehmopaperiin. Nokian Paperin historia 1865–2005. Jyväskylä 2005. Nokian kaupungin ja Tampereen museot/ Vapriikin www-sivut: http://inter2.tampere.fi/tehdas/akseli/nokia/virta/koski.htm (15.2.2006). |
||
| kohteeseen sisältyy: koulu; muu teollisuusrakennus; puunjalostustehdas; seurantalo; | ||
| ympäristön nykyluonne: kaupunki; | ||
Nokian tehdasalue, etualalla vanha paperitehdas tehdassaarella. Hannu Vallas 1994. |
Nokian teollisuusmaisemaa. Jari Heiskanen 2007. |
Nokian kumitehtaan rakennuksia. Jari Heiskanen 2007. |
| julkaisupäivämäärä 22.12.2009 | ||
| palaute kohdetiedoista | ||
| sivun alkuun | ||
SÖKALTERNATIV