 |
KARTSÖK |
|
Texterna är tillsvidare enbart på finska i enspråkigt finska kommuner. |
||
| Hämeenlinna | Kanta-Häme | |
Hauhon kirkonkylä |
||
| Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun: Hauhon kirkonkylä | ||
| Kuvaus | ||
| Hauhon kirkonkylä on poikkeuksellisen hyvin säilynyt yhtenäinen kokonaisuus kirkkoineen, pappiloineen, raitteineen, maatiloineen, pienasumuksineen ja kauppataloineen.
Hauhon kirkonkylä sijaitsee Hauhonselän itärannalla Kirkonkylänlahdesta nousevan harjun rinteessä. Kirkonkylä on rakentunut raitin varteen, joka on osa keskiaikaistyylistä Viipurintietä. Vanhat kauppatalot ovat kiinni raittilinjassa ja muodostavat harvinaisen kylänäkymän. Kirkonkylää hallitsee 1400-luvun loppupuolella rakennettu harmaakivikirkko ja kirkon uusgoottilainen tiilinen tapuli. Kirkonkylän vanhan osan tiivis rakennuskanta muodostuu muutamasta maatilan talouskeskuksesta. Pienasutus kirkon vierustalla on peräisin 1800-luvun lopulta, elinkeinovapauden jälkeiseltä ajalta, jolloin kirkonkylien laitamille asettuivat asumaan erilaisten käsityöammattien edustajat. Hauhon pappila on kirkon vieressä järveen laskevan rinteen laella. Myöhäiskeskiaikaisessa harmaakivikirkossa on Hämeen kirkoille tyypilliset suuret nurkkakivet. Mielenkiintoisena erikoisuutena kirkossa on ollut 1740-luvulle asti kellojen sijainti asehuoneeen ullakolla. Niiden ääniaukot kelloista kertovine jälkineen ovat yhä säilyneet. 1780-luvulla kirkkoon on rakennettu uusi, edellistä tilavampi sakaristo. Sisätiloiltaan kolmilaivaiseksi holvattu kirkko on uudistettu lukuisia kertoja. Kirkon vieressä on 1700-luvun puolella (mahdollisesti 1753) rakennettu lainajyvästömakasiini, jossa on kaksinkertaiset hirsiseinät. Kirkon pohjoispuolella hauholaissyntyiselle piispa Martin Skyttelle omistettu aukio. Uskonpuhdistuksen murrosajan piispalle pystytetty muistomerkki on paljastettu vuonna 1958. Hauhon kirkonkylä on osa valtakunnallisesti merkittävää Hauhonselän kulttuurimaisemat maisema-aluetta. |
||
| Historia | ||
| Hauhon kirkonkylän paikalla on ollut asutusta rautakaudelta alkaen. Tähän viittaa kirkkotontin läheltä löytynyt rautakautinen polttokenttäkalmisto. Ensimmäinen maininta Hauhon seurakunnasta 1320-luvulta. Keskiaikaisista maanteistä ns. Ylinen Viipurintie Hämeenlinnasta Viipuriin kulki Hauhon kirkon kautta.
Hauhon keskiaikainen harmaakivikirkko on rakennettu todennäköisesti 1400-luvun loppupuolella ja holvattu 1500-luvun alussa. Runkohuoneen eteläsivulla on keskiaikainen asehuone ja pohjoissivulla 1783-84 tiilestä muurattu sakaristo. Arkkitehti A. Bomanin suunnittelema kellotapuli rakennettiin 1864. Kirkkomaata rajaava harmaakiviaita rakennettiin 1790-luvulla. Hauhon kirkkoherranpappila on sijainnut nykyisellä paikallaan keskiajalta alkaen. Pappilamiljööseen kuuluu päärakennus, vuokraajan asuintupa, vilja-aitta ja paririihi sekä rantaan laskeutuva puutarha. Kotkolaksi nimetty päärakennus rakennettiin 1837-1840 A.F.Granstedtin suunnitelmien mukaan. Rakentajana oli akaalainen J.Grönlund. Pappilaa jatkettiin vuosisadan vaihteessa, miltä ajalta lienee kuistikin. Suurehko sisäkorjaus tehtiin 1963. |
||
| Lisätietoa | ||
| W. Pith, Kertomus Hauhon pitäjästä. Hämeenlinna 1929.
Y.S. Koskimies, Hauhon, Luopioisten ja Tuuloksen historia I. Hämeenlinna 1985. Elias Härö, Pappilarakennusten yhdennellätoista hetkellä. Arkkitehti 11-12/1963. Markus Hiekkanen, The Stone Churches of the Medieval Diocese of Turku. Suomen muinaismuistoyhdistyksen aikakauskirja 101. 1994. Tutkimus tiiviisti rakennettujen perinteisten kylien rakenteesta ja asukkaiden kokemuksista. Teknillisen korkeakoulun arkkitehtiosaston julkaisuja 41/1997. Anu Soikkeli, Suomen vanhat pappilat - menneisyyden tulevaisuus. Oulun yliopisto 2000. Teija Ahola, Rakennusinventointi Hauho. Hämeen ympäristökeskuksen moniste 43/2002. Hämeen ympäristökeskus, Hauhon kunta 2002. Rakennettu Häme. Maakunnallisesti arvokas rakennusperintö. Hämeen liitto 2003. Markus Hiekkanen, Suomen keskiajan kivikirkot. Suomalaisen kirjallisuuden seuran toimituksia 1117. 2007. Marja Terttu Knapas et al., Suomalaiset pappilat, kulttuuri-, talous- ja rakennushistoriaa. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 1238/Tieto. 2009. |
||
| kohteeseen sisältyy: kellotapuli; kirkko; kylä; pappila; pienasumus; tie; | ||
| ympäristön nykyluonne: kirkonkylä; | ||
Hauhon kirkonkylän tiivis asutus kirkon vieressä. Soile Tirilä 2000. |
Hauhon kellotapuli ja kirkko. Marja-Terttu Knapas 1984. |
| julkaisupäivämäärä 22.12.2009 | ||
| palaute kohdetiedoista | ||
| sivun alkuun | ||
SÖKALTERNATIV