Museiverket

 SÖKALTERNATIV

objekt landskapsvis
 

KARTSÖK

landskapskarta Lappland Mellersta Österbotten Norra Österbotten Kajanaland Norra Karelen Södra Karelen Österbotten Norra Savolax Södra Savolax Kymmenedalen Mellersta Finland Södra Österbotten Päijänne-Tavastland Nyland - östra Egentliga Tavastland Nyland - västra Birkaland Satakunta Egentliga Finland

Texterna är tillsvidare enbart på finska i enspråkigt finska kommuner.

Riihimäki Kanta-Häme

Riihimäen rautatieasema ja Rautatienpuisto

Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun: Riihimäen rautatieasema ja Rautatienpuisto
Kuvaus
Riihimäki on pääratojen risteysasemana yksi liikenteellisesti merkittävimmistä. Alueen sadan vuoden aikana syntynyt, runsas ja hyvin säilynyt rakennettu ympäristö kuvastaa poikkeuksellisen monipuolisesti rautateiden historiaa ja toimintaa. Rautatien ja aseman kupeeseen kasvaneella Rautatienpuiston alueella on säilynyt runsaasti yksityistä ja julkista rakennuskantaa 1800-luvun loppupuolelta ja 1900-luvun alkupuolelta.

Alueen vanhin säilynyt rakennuskanta on peräisin jo ensimmäisen, Helsingistä Hämeenlinnaan johtaneen radan rakentamisajalta 1850-luvulta.

Rautatiealue leviää aseman länsipuolella laajana asuinalueena ja idässä yhtä laajana varikkoalueena. Alue käsittää 1850-luvulta 1920-luvulle rakentuneen Rautatienpuiston laajan työväenasuinalueen, VR:n alueille luonteenomaisen hoidetun puiston, poikkeuksellisen komean veturitallien sarjan, harvinaisen lennätinkonepajan. Nykyinen arkkitehti Thure Hellströmin suunnittelema funktionalistisen asemarakennus on rakennettu 1930-luvulla.

Rakennuskannan joukossa on lennätinkonepajan lisäksi muitakin harvinaisuuksia kuten insinöörin talo, kaksi koulua ja yhdistystalo. Rautatienpuiston itäreunalla on entinen VR:n lääkärintalo ja yksityinen asemahotelli sekä Karan ulkotilan tilanhoitajan asuinrakennus.

Alueen maamerkkinä asemakokonaisuuteen liittyy sen eteläreunassa 1910-luvulta alkaen rakentunut punatiilinen Paloheimo Oy:n sähkölaitos. Länsilaidalla on kirkko 1900-luvun alkupuolelta ja seurakuntatalo 1960-luvulta.
 
Historia
Riihimäen asemanseutu syntyi rautatien rakentamisen myötä Karan kartanon takamaille Herajoen kylässä. Helsinki-Hämeenlinna -rata rakennettiin 1857-1862. Riihimäki valittiin Pietarin radan risteysasemaksi ja itäisen radan rakennustyöt laajensivat ja vilkastuttivat asemanseutua vuosina 1868-1870.

Rautatietä rakennettaessa vedettiin radan myötäisesti myös lennätinlinja. Sen kunnossapitoa varten perustettiin Riihimäelle 1881 Valtion Rautateiden Telegrafikonepaja, josta muodostui valtion viestiteknisen hallinnon keskus. Rakennusta on laajennettu 1888, 1901, 1907 ja 1929.

1850-luvulla alueelle rakennettiin rakennusmestarin talo, kaksi työväen asuinparakkia radanrakentajia varten sekä rautatievirkamiesten asuinrakennus, joka toimi 1870-luvulta alkaen ratainsinöörin asuntona. 1860- ja 1880-luvulla alueelle rakennettiin rautatietyöläisten asuinkasarmeja ja vuonna 1880 kansakoulu rautatieylihallituksen toimesta.

Veturitallirakennus valmistui 1869 ja sitä laajennettiin 1876, 1892 ja 1900-luvulla useaan otteeseen. Vesitorni valmistui 1892, korotus 1928.

Jugendtyylinen asemapäällikön talo ja toinen koulu valmistuivat vuosina 1907 ja 1908. 1920-luvulla alueelle rakennettiin vielä viisi asuinkerrostaloa.

Yksityistä rakentamista edustivat Karan ulkotilan ns. Riihimäen kartanon asuinrakennus, joka valmistui 1868 ja hotelliksi 1879 rakennettu, osin kaksikerroksinen puurakennus.

Paloheimo oy:n sähkölaitos valmistui 1910, savupiippu 1934 ja arkkitehti Toivo Paatelan suunnittelma pohjoissiipi 1949. Tehdassali ja kaasuturbiiniosa valmistuivat 1950-luvulla arkkitehti Veli Valorinnan suunnitelman mukaan.

Riihimäki perustettiin Hausjärven rukoushuonekunnaksi 1899, seurakunta itsenäistyi 1909. Kirkon suunnitteli arkkitehtitoimisto Nyström-Petrelius-Penttilä ja se valmistui 1905 riihimäkeläisten kokoamilla vapaaehtoisilla varoilla ja rautatiehallituksen tuella. Kirkko korjattiin perusteellisesti arkkitehti Kauno S. Kallion suunnitelmien mukaan 1927. Viimeinen korjaus, jossa lisättiin rakennukseen uusi sakaristo, tehtiin Eila ja Heikki Havaksen suunnitelmin 1977-1978. Kirkon vieressä oleva seurakuntatalo rakennettiin 1964 arkkitehti Erkko Virkkusen suunnitelmin.
 
Lisätietoa
J. Hoffren, Riihimäen historia vuoteen 1960. 1979.

Sirkka Valanto, Suomen rautatieasemat vuosina 1857-1920. Museovirasto, rakennushistorian osasto. Julkaisu 11/1982.

Hanna Lyytinen, Riihimäen rautatienpuisto. TTKK:n diplomityö 1991.

Sopimus valtakunnallisesti merkittävien asema-alueiden suojelusta (YM, päätös 9.12.1998 diarionro 2/562/96).

Helena Honka-Hallila, Riihimäki - hyvien yhteyksien kaupunki. Riihimäki 1960-2000. Riihimäen kaupunki 2000.

Rakennettu Häme. Maakunnallisesti arvokas rakennusperintö. Hämeen liitto 2003.
 
kohteeseen sisältyy:  kirkko; koulu; liikenteenrakennus; oppilaitos; seurantalo; työväen asuintalo;
ympäristön nykyluonne:  kaupunki;
 
Rautatienpuiston rakennuksia. Wiki Loves Monuments, CC BY-SA 4.0 Mikkoau 2017
Rautatienpuiston rakennuksia. Wiki Loves Monuments, CC BY-SA 4.0 Mikkoau 2017.
Riihimäen rautatieasema. Kaija Kiiveri-Hakkarainen 2007
Riihimäen rautatieasema. Kaija Kiiveri-Hakkarainen 2007.
Riihimäen kirkko. Timo-Pekka Heima 2007
Riihimäen kirkko. Timo-Pekka Heima 2007.
 
julkaisupäivämäärä 22.12.2009
palaute kohdetiedoista
sivun alkuun
 


© Museovirasto 2009