 |
KARTSÖK |
|
Texterna är tillsvidare enbart på finska i enspråkigt finska kommuner. |
||
| Juupajoki | Pirkanmaa | |
Kallenaution kestikievari |
||
| Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun: Kallenaution kestikievari | ||
| Kuvaus | ||
| Kallenaution kestikievari on yksi Suomen parhaiten tunnetuista ja säilyneistä kestikievareista. Kallenautio ilmentää maamme matkustuslaitoksen historiaa 1700- ja 1800-luvuilla. Kallenautio tunnetaan myös kirjallisuudesta, sitä ovat kuvanneet kestikievarissa majoittuneet kansallisrunoilija J.L. Runeberg ja kirjailija Z. Topelius.
Kirjailija Zachris Topelius on kirjoittanut jylhällä metsäseudulla, Oriveden ja Ruoveden välisen tien varressa olevasta Kallenautiosta Novellissaan Toholampi (teoksessa Sumutarinoita): “Keskellä saloa on kestikievari, Kallenautio, jonka nimi on täydellisessä sopusoinnussa suurenmoisen jylhän ympäristön kanssa. Jaksaakseen siellä pitää yllä majataloa ja hevostenvaihtoa nauttivat kestikievari sekä sen molemmat aputalot verovapautta. Kummallakin puolella on lähes kahden penikulman pituudelta tasaista kangasta ja korkeita mäkiä. Lähimpänä pohjoispuolella on Paha virsta, joka on saanut nimensä siitä, että kolmen venäjänvirstan matkalla on neljäkymmentä ylämäkeä ja yhtä monta alamäkeä, joista kaksi on niin jyrkkää S:n muotoista, että luonto olisi tuskin voinut keksiä houkuttelevampia vaunujen kaatumapaikkoja." Kallenaution kestikievarin piha on rakennusten rajaama kaikilta neljältä sivultaan. Vanha maantie on kulkenut päärakennuksen takaa. Päärakennuksessa on suuri, lähes 80 neliömetrin suuruinen pirtti, porstuanperäkamari sekä kaksi kamaria eteisen toisella puolen. Toinen kamareista on ollut varattu herrasväen käyttöön. Matkustavaisten majoitustiloja on ollut myös pihan muissa rakennuksissa sekä aittarivissä. Pihan toisella puolella on pakarituparakennus, jossa on ollut myös hollitupa. Hirsisen ratasliiterin seinässä on vuosiluku 1778. Vastapäätä on aittarivi luhteineen. Kallenaution rakennuskantaan on kuulunut sauna, talli, paja, riihi, latoja sekä muita talousrakennuksia. |
||
| Historia | ||
| Längelmäveden seutu, johon Juupajoki kuuluu, oli 1500-luvulla asutun alueen äärirajaa. Orivedeltä pohjoiseen kulki 1600-luvulla kaksi reittiä: Keski-Suomen reitti ja Pohjanmaan reitti.
Nykyisen Kallenaution kestikievarin paikalla oli jo 1600-luvun lopulla uudistalo, joka kuitenkin autioitui. Tila asutettiin uudelleen 1757. Kestikievarin pito Kallenautiossa aloitettiin 1778, kun Ylä-Satakunnan matkustamisolosuhteita oli päätetty parantaa. Kallenautio oli toinen nykyisen Juupajoen vanhimmista kestikievareista, Juupankulmalla sijainnutta toista kievaria pidettiin Sahrajärven lisäksi myös Pärrinautiossa. Kallenautio toimi kestikievarina ensimmäisen jakson 1778-1881. Aloite kestikievarin sijoittamisesta syrjäiseen Kallenautioon oli tullut Ruoveden asukkailta, joiden piti tehdä hollikyytejä Orivedelle asti. Kallenautiossa oli pidettävä kahta hevosta ja sen aputiloina toimivat Aituan ja Hyytiälän uudistalot. Kallenautiosta tehtiin kyytejä Tapion kievariin Ruovedelle ja Oriveden kievariin. Kievari siirtyi 1881 Kallenautiosta läheiseen Aituan taloon. Kallenautio oli kestikievarina jälleen 1920-1928. Autoliikenteen kasvu 1920- ja 1930-luvuilta alkaen teki kyytilaitoksen vähitellen tarpeettomaksi. Kallenaution omistajat luovuttivat 1955 kievarirakennukset Juupajoki-seuralle, joka oli perustettu edellisenä vuonna. Seura aloitti kestikievari- ja kotiseutumuseon pitämisen Kallenautiossa. |
||
| Lisätietoa | ||
| Juupajoen kulttuurimaisema-alueen kehittämissuunnitelma 30.5.1995. Arkkitehtitoimisto Lehto-Peltonen-Valkama. (Moniste).
Tapani Mauranen (toim.), Maata, jäätä, kulkijoita. Tiet, liikenne ja yhteiskunta ennen vuotta 1860. Tuhat vuotta tietä, kaksisataa vuotta tielaitosta osa 1. Oy Edita Ab Helsinki 1999. Maritta Jokiniemi-Talvisto, Jari Talvisto, Raija Ylönen, Juupajoen historia. 2003. Jouko Heinonen, "Kestikievari – paikka lähdön ja perillepääsyn välillä". Anna-Maija Halme (toim.), Lähdön ja saapumisen paikat. Suomen Kotiseutuliitto 2006. Juupajoen kunnan verkkosivut, http://www.juupajoki.fi/kotiseutu/ (29.6.2009). |
||
| kohteeseen sisältyy: matkailurakennus; museo; | ||
| ympäristön nykyluonne: metsämaisema; | ||
Kallenaution kestikievari. Johanna Forsius 2006. |
Kallenaution kestikievarin päärakennus. Minna Pesu 2006. |
| julkaisupäivämäärä 22.12.2009 | ||
| palaute kohdetiedoista | ||
| sivun alkuun | ||
SÖKALTERNATIV