Museiverket

 SÖKALTERNATIV

objekt landskapsvis
 

KARTSÖK

landskapskarta Lappland Mellersta Österbotten Norra Österbotten Kajanaland Norra Karelen Södra Karelen Österbotten Norra Savolax Södra Savolax Kymmenedalen Mellersta Finland Södra Österbotten Päijänne-Tavastland Nyland - östra Egentliga Tavastland Nyland - västra Birkaland Satakunta Egentliga Finland

Texterna är tillsvidare enbart på finska i enspråkigt finska kommuner.

Eurajoki Satakunta

Peränkylä

Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun: Peränkylä
Kuvaus
Peränkylä on ainutlaatuinen merenlahden vanha kylä, jonka maisemaan ja elinkeinorakenteeseen laajan merenlahden kuivattaminen 1900-luvulla on voimakkaasti vaikuttanut.

Luvianlahden rannoille syntyi keskiajalla useita kyliä. Kirkonkylän eli Hanninkylän eteläpuolella Peränkylässä ja Mikolassa asutus on keskittynyt kumpareisille saarekkeille, joiden kautta vanhan maantien luonteva linjaus kulkee.

Peränkylässä Vanha-Esko, Mäki-Esko ja Uusi-Seppä -nimisten maatilojen rakennukset kohoavat maamerkinomaisesti ympäröivästä viljelysmaisemasta. Tilojen päärakennukset ovat 1800-luvulta ja 1900-luvun alkupuolelta. Kylän ulkopuolella on Peränkylän vanhoihin kantataloihin kuuluva Saharin talo, joka isonjaon täydennyksen ja lahden kuivattamisen jälkeen 1930-luvulla on siirretty nykyiselle paikalleen.

Peränkylän länsipuolella on Mikolan Evastin ja Tienmutkan talojen ympäristöön muodostunut torppareiden ja mäkitupalaisten asuttama Mikolan mäki. Yhtenäisellä tavalla pienimuotoiset rakennukset ovat sijoittuneet kivikkoisille hakamaille kahden toisiaan risteävän tien varsille. Evastin ja Tienmutkan päärakennukset ovat 1800-luvulta.

Luvianlahti on kuivattu 1900-luvun alussa ja kylien käyttöön on syntynyt yli tuhat hehtaaria hyvää peltomaata. Poriin johtavan rantamaantien oikaistu linja jakaa Peränkylän rakennettua maisemaa.
 
Historia
Peränkylä ja Mikola on asutettu myöhäiskeskiajalla, jolloin nykyiset kyliä ympäröivät pellot olivat vielä merenlahtea. 1560-luvulla Mikolassa oli kolme taloa ja Peränkylässä kaksi. Maankohoamisen seurauksena madaltúnut Luvianlahti kuivatettiin peltomaaksi kahdessa vaiheessa 1917-1923 ja 1948-1954.
 
Lisätietoa
Suomen asutus 1560-luvulla, kyläluettelot ja kartasto. Helsingin yliopiston historian laitoksen julkaisuja N:o 4. Helsinki 1973.

Satakunnan rakennusperintö. Satakunnan seutukaavaliitto. Sarja A:177 .Pori 1990.

Lauri Putkonen, Satakunnan rakennusperintö. Satakuntaliitto. Painamaton inventointi 2005.
 
kohteeseen sisältyy:  kylä; pienasumus; talonpoikaistalo;
ympäristön nykyluonne:  agraarimaisema;
 
 
julkaisupäivämäärä 22.12.2009
palaute kohdetiedoista
sivun alkuun
 


© Museovirasto 2009