 |
KARTSÖK |
|
Texterna är tillsvidare enbart på finska i enspråkigt finska kommuner. |
||
| Keuruu | Keski-Suomi | |
Keuruun vanha keskusta |
||
| Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun: Keuruun vanha keskusta | ||
| Kuvaus | ||
| Keuruun vanhassa keskustassa on poikkeuksellisen merkittävää rakennuskantaa. Alueeseen kuuluvat mm. maalauksellinen puukirkko 1700-luvun puolivälistä, maaseudun komeimpiin lukeutuva uusgoottilainen tiilikirkko korkeine torneineen, rautatieaseman seutu sekä empirekauden kirkkoherranpappila pihapiireineen.
Keuruun puukirkko ja siihen liittyvä kirkkotarhan porttihuone kuuluvat Suomen kauneimpiin kirkkorakennuksiin. Keurusselän ja Tarhian yhdistävän Lapinsalmen läheisyyteen rakennettussa länsitornillisessa pitkäkirkossa on kolmitaitteinen kuoriseinä ja sivuilla vastakkain sijoitetut runkohuonetta matalammat kylkiäiset. Itäpäässä on kuusikulmainen sakaristo. Länsi- ja eteläovien edessä on ulkoportaiden suojaksi rakennetut avokuistit. Kirkkosalin yhtenäinen holvaus luo sisätilaan ristikirkon vaikutelman. Interiöörin yleisilme, sisustus ja kepeät rokokoopiirteiset maalauskoristelut ovat 1700-luvun lopulta. Penkistö sekä pohjois- ja länsilehterit ovat kirkon rakentamisajalta. Rakennusmestari Matti Åkerblomin tekemä alttarilaite ja saarnastuoli sekä maalarimestari Johan Tilénin tekemä sisäseinien ja holvin maalaus, alttaritaulu sekä saarnastuolin ja lehterinkaiteiden maalaukset valmistuivat 1780-luvulla. Valtatien 23 eteläpuolella oleva entinen Kangasmannilan kirkkoherranpappila on yksi empirekauden merkittävistä pappilarakennuksista. Julkisivujen arkkitehtonisena aiheena ovat voluutteihin päättyvät pilasterit. Pihajulkisivulla on kolme klassillisin koristeaihein elävöitettyä pylväskuistia ja puutarhan puolella kaksikerroksinen avoveranta. Pappilan rakennuskantaan lukeutuu myös mm. kookas kivinavetta. Rautatieasema-alue sijaitsee valtatien ja Haapamäki-Jyväskylä -radan välissä. Osaksi kaksikerroksisessa koristeellisessa asemarakennuksessa on puuleikkauksin korostettu räystäsosa ja julkisivun listoituksessa on kansallisromanttisia yksityiskohtia. Asemankello on säilynyt alkuperäisellä paikallaan. Aseman asuinalueella on mm. ratamestarin talo poikkeuksellisen näyttävine verantoineen ja parvekkeineen. Lapinsalmen itärannalla on säilynyt vanhaa hallinto- ja liikekeskustaaa 1900-luvun alkupuolelta. Rakennuskantaan kuuluu mm. sukkatehdas, omakotiasutusta, entinen Keuruun kunnantalo ja liikehuoneistoja. Vaikka liikennejärjestelyt ovat sirpaloineet vanhan keskustan perinteisen rakenteen, on se vielä hyvin hahmotettavissa. |
||
| Historia | ||
| 1630-luvulla perustetun Keuruun emäseurakunnan ensimmäiset kaksi kirkkoa sijaitsivat vanhan kirkon kiviaidalla ympäröidyn ja kahdella läpikäytävällä varustetun kirkkotarhan alueella. Vanha kirkko rakennettiin 1756-1758 välisenä aikana rakennusmestari Antti Hakolan johdolla. Uusi kuusikulmainen sakaristo lisättiin kirkon itäpäähän 1830-luvun alussa, jolloin myös ikkunat laajennettiin. Kirkko jäi pois käytöstä 1892. Täpärästi purkamiselta pelastunut kirkko kunnostettiin 1920-luvulla, jolloin myös sen maalaukset restauroitiin. Viimeisin kunnostus tehtiin 1993-1996 arkkitehti Ulla Raholan laatiman suunnitelman mukaan. Maalaukset konservoi Raimo Alakärppä.
Vuonna 1812 valmistuneen pappilan suunnitteli on turkulainen rakennusmestari Johan Sundstén. Rakennusrunkoa matalamman itäpäädyn siiven rakennutti rovasti F. H. Bergroth postinhoitaja-tyttärelleen 1870-luvulla. Puutarhan puoleinen kaksikerroksinen avoveranta tehtiin 1899 ja asetuksen vaatima tulenkestävä arkistohuone 1924 pappilan länsipäätyyn. Rakennus muutettiin 1970-luvulla lasten päiväkodiksi ja 2000-luvun alussa ravintolaksi. Pappilan talouspihaa hallitseva 1903 rakennettu kivinavetta uudistettiin jyväskyläläisen arkkitehtitoimisto Myart OY:n tekemien suunnitelmien mukaan mm. taidemuseon käyttöön. Arkkitehti Bruno Granholmin piirustusten mukaan tehty Haapamäki-Jyväskylä-Suolahti -radan asema valmistui 1897. Sen lisäksi alueella on tavaramakasiini sekä asuinrakennuksia talousrakennuksineen. Eräissä rakennuksissa on rautatieläisarkkitehtuurista poikkeavia, paikallisesta puusepän taidosta kertovia yksityiskohtia. |
||
| Lisätietoa | ||
| L.A. Sillanpää, Vanhan-Ruoveden historia 2, 2. Keuruu, Multia, Mänttä, Pihlajavesi ja Ähtäri isostavihasta 1860-luvulle. Vanhan-Ruoveden historiatoimikunta 1969.
Sirkka Valanto, Suomen rautatieasemat vuosina 1857-1920. Museovirasto, rakennushistorian osasto. Julkaisu 11/1982. Pirjo Pennanen, Keskisuomalaista pappila-arkkitehtuuria 1800-luvulla. Taidehistorian pro gradu tutkielma. Jyväskylä 1986. Suojellut talot. Toim. Irma Lounatvuori. Museovirasto 1991. Keuruun ja Pihlajaveden kirkot. Suomen kirkot 21. Toim. Marja Terttu Knapas. Museovirasto 1998. Vanhan Keuruun maisemasuunnitelma ja Kamanan pihasuunnitelma. Mervi Hytönen/LT-Konsultit Oy 1999. Kyrka af träd. Kyrkobyggnader under 1600- och 1700-talen i Finland, Norge och Sverige. Red. Ingrid Sjöström. Museiverket, Norsk institut for kulturminnesforskning, Riksantikvarieämbetet 2000. Jussi Jäppinen (toim.), Viestejä maisemassa, keskisuomalainen kulttuuriympäristö. Jyväskylä 2006. Marja Terttu Knapas et al., Suomalaiset pappilat, kulttuuri-, talous- ja rakennushistoriaa. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 1238/Tieto. 2009. |
||
| kohteeseen sisältyy: hautausmaa; kirkko; kylä; liikenteenrakennus; museo; muu hallintorakennus; muu tuotantorakennus; navetta; pappila; silta; | ||
| ympäristön nykyluonne: kirkonkylä; | ||
Keuruun vanha kirkko. Wiki Loves Monuments, CC BY-SA 4.0 Tiia Monto 2018. |
Keuruun rautatieasema. Wiki Loves Monuments, CC BY-SA 4.0 Tiia Monto 2018. |
Keuruun uusgoottilainen tiilikirkko. Wiki Loves Monuments, CC BY-SA 4.0 Tiia Monto 2018. |
| julkaisupäivämäärä 22.12.2009 | ||
| palaute kohdetiedoista | ||
| sivun alkuun | ||
SÖKALTERNATIV