Museiverket

 SÖKALTERNATIV

objekt landskapsvis
 

KARTSÖK

landskapskarta Lappland Mellersta Österbotten Norra Österbotten Kajanaland Norra Karelen Södra Karelen Österbotten Norra Savolax Södra Savolax Kymmenedalen Mellersta Finland Södra Österbotten Päijänne-Tavastland Nyland - östra Egentliga Tavastland Nyland - västra Birkaland Satakunta Egentliga Finland
Texterna är tillsvidare enbart på finska i enspråkigt finska kommuner.
Lapinlahti Rautavaara

Tiilikanjoen uittorakenteet

Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun: Tiilikanjoen uittorakenteet
Kuvaus
Tiilikanjoen uittorakenteet ovat uittosääntöjen kumoutuessa jäämässä vesistöön merkkeinä maakunnan pitkästä ja merkittävästä uittotoiminnasta.

Rautavaaran ja Varpaisjärven kuntien rajalla kulkee Tiilikanjoen uittoväylä. Myllykoskeen (toinen nimi Kalliokoski) on uittoa varten rakennettu 1920-luvun taitteessa noin 20 metriä pitkä, molemmin puolin uomaa oleva kivisuiste.

Varpaisjärvellä sijaitsevassa Korkeakoskessa on betoninen 70 metrin pituinen, viitisen metriä leveä uittoränni 1940-1950-luvuilta. Korkeakosken yläpuolella on suvanto, josta vesi laskee padossa olevan aukon kautta betonisuisteisiin samoin kuin sen länsipuolella virtaavaan koskeen.

Tiilikan uiton kämppä, jossa on iso tupa, kaksi kamaria ja keittiö, on vuodelta 1946. Heti sotien jälkeen rakennettu yksinkertainen puurakennus sijaitsee Sammakkojärven pohjoispäässä Rautavaaran kunnassa, Tiilikkajärven kansallispuistossa.
 
Historia
Puutavaran uitto puroja pitkin alkoi Tiilikanjoen seudulla 1870-luvulla. Tiilikanjoen väylän uittosääntö on vuodelta 1922. Suisteet ja säästöpadot rakennettiin puutavaran irtouittoa varten, joka tapahtui kevättulvan aikaan. Säästöpadoilla säädeltiin veden korkeutta patoamalla joen yläpuolista järveä. Suisteilla tehtiin koskipaikkoja sujuvan tukinkulun mahdollistamiseksi.

Uittomiehet asuivat maakorsussa, kunnes kämppiä rakennettiin. Uiton kämppä rakennettiin 1946 Itkonjoen suuhun lähelle Tiilikkajärveä. Uittokämppä toimii nykyään vuokrakämppänä.

Tiilikanjoki perattiin uiton tarpeitten takia 1950-luvulla. Samalla vuosikymmenellä uitto myös loppui. Uittosääntöä ollaan kumoamassa, mutta laitteet jätetään paikoilleen. Tiilikanjokea on kunnostettu kanoottireitiksi.
 
Lisätietoa
Tuulikki Miettinen, Erkki Kaijalainen ja Maisa Siirala, Pohjois-Savon vanhat vesirakenteet. Moniste. VYH monistesarja nro 447. 1994.
 
kohteeseen sisältyy:  muu tuotantorakennus; työväen asuintalo;
ympäristön nykyluonne:  metsämaisema;
 
Tiilikanjoen Korkeakosken uittolaitteita. Marja-Leena Ikkala 2017
Tiilikanjoen Korkeakosken uittolaitteita. Marja-Leena Ikkala 2017.
Tiilikanjokea. Marja-Leena Ikkala 2017
Tiilikanjokea. Marja-Leena Ikkala 2017.
Uittolaite. Marja-Leena Ikkala 2017
Uittolaite. Marja-Leena Ikkala 2017.
 
julkaisupäivämäärä 22.12.2009
palaute kohdetiedoista
sivun alkuun
 


© Museovirasto 2009