 |
KARTSÖK |
|
Texterna är tillsvidare enbart på finska i enspråkigt finska kommuner. |
||
| Simo | Lappi | |
Simonkylän ja Simoniemen kyläasutus |
||
| Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun: Simonkylän ja Simoniemen kyläasutus | ||
| Kuvaus | ||
| Simoniemen kylä ja Simonkylä edustavat hyvin Perämeren rannikkoalueen kyläasutusta. Kylien rakennuskanta on Lapin oloissa poikkeuksellinen, sillä toista maailmansotaa edeltävä rakennuskanta on säilynyt laajasti Lapin sodan tuhoilta. Rakennuskannan joukossa on runsaasti 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun 1½- ja 2-kerroksisia päärakennuksia vaihtelevine kuistiratkaisuineen.
Simoniemen kylän talot ovat ryhmittyneet kahteen ryhmään kirkon ja kalarannan lähettyville, pappila on kyläryhmiä etelämpänä. Simonkylän ytimen Simojoen suistossa muodostaa vanha Pohjanmaan rantatie, jonka varrelle pääosa kylän vanhasta rakennuskannasta on keskittynyt paikoitellen tiiviiksi ryhmiksi. Useimmat kantatilojen päärakennuksista ovat 1800-luvulta ja pihapiirissä on usein kaksi asuinrakennusta. Kahden ruokakunnan päärakennuksissa esiintyy kaksoiskuisteja. Vasankarin saha-alueelle ja kala-aitoille vievän tien molemmin puolin on pienasutuksen muodostama tiivis sahan työväestön yhdyskunta punamullattuine, harjakattoisina tupineen. Simonkyläntie on Tiehallinnon 1982 nimeämä museotie. Tie on osa rantaviivan myötäisesti Turusta Oulun, Kemin ja Tornion kautta Tukholmaan kulkenutta Pohjanmaan rantatietä. Erityisen edustava tiejakso on Simonkylän Jokipään kohdalla. Simoniemi ja Simonkylä ovat osa valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta "Simojoen suun kulttuurimaisemat". |
||
| Historia | ||
| Vanhin, suhteellisen varma tieto Simon keskiaikaisesta asutuksesta on 1540-luvulta, jolloin Simossa mainitaan olleen 22 taloa, puolet Simonkylässä, kuusi Simoniemessä ja loput viisi Maksniemessä.
Varhaisin asutus perustui erätalouteen, lohenpyyntiin ja karjanhoitoon. Kylillä oli kalastustukikohtia sekä sisäjärvillä että ulkosaaristossa. Rannikon edustalla oli hyviä laidunsaaria. 1800-luvulta alkaen metsätalouden merkitys kylille kasvoi. Simojoesta kehittyi merkittävä uittoväylä. Sekä Simoniemeen että Simonkylään perustettiin sahat, joiden tuoma vauraus näkyy poikkeuksellisen komeassa rakennuskannassa. Simonkylän kautta Turusta Tukholmaan kulkenutta Pohjanmaan rantatietä käytettiin kelirikkoaikoina postinkuljetukseen. Ratsupolku määrättiin raivattavaksi 1652, mutta se valmistui kärrytieksi vasta 1752. Suomen sodassa 1808-1809 tie toimi armeijan perääntymistienä. |
||
| Lisätietoa | ||
| Lapin rakennusperintö. Lapin läänin rakennusperinne ry. 1984.
Hannu Heinänen ja Mauno Hiltunen (toim.), Simon kirja. JYY:n kotiseutusarja 24. Simon kunta 1986. Leena Sälejoki-Hiekkanen (toim.), Tie yhdistää. Tielaitos 1986. Arvokkaat maisema-alueet. Maisema-aluetyöryhmän mietintö. Mietintö 66/1992. Ympäristöministeriö. Ympäristönsuojeluosasto. 1993. Jarmo Lokio, Lapin kulttuuriympäristöohjelma. Lapin ympäristökeskus. Rovaniemi 1997. Satu Kalpio ja Tarja Bergman, Lapin perinnemaisemat. Alueelliset ympäristöjulkaisut 116. Lapin ympäristökeskus ja Metsähallitus 1999. Kaarina ja Eino Niskala, Simonkylän kulttuuriympäristö. Air-Ix suunnittelu, Ympäristötaito Oy. Simon kunta 2002. "Lapin kulttuuriympäristöt tutuksi" -inventointihanke 2004-2008, aineistot. Lapin ympäristökeskus. Tiina Elo ja Sirkka-Liisa Seppälä, Mutterikuistien kylät. Simon kulttuuriympäristöohjelma. Suomen ympäristö 9/2013. Ympäristöministeriö ja Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Helsinki 2013. |
||
| kohteeseen sisältyy: kellotapuli; kirkko; kylä; lainamakasiini; navetta; pappila; piensatama; talonpoikaistalo; talousrakennus; tie; työväen asuintalo; | ||
| ympäristön nykyluonne: agraarimaisema; | ||
Simoniemi. Johanna Forsius 2008. |
Simon kirkko ja tapuli. Johanna Forsius 2008. |
Halosen sahan työväenrakennuksia. Johanna Forsius 2008. |
| julkaisupäivämäärä 22.12.2009 | ||
| palaute kohdetiedoista | ||
| sivun alkuun | ||
SÖKALTERNATIV