Museiverket

 SÖKALTERNATIV

objekt landskapsvis
 

KARTSÖK

landskapskarta Lappland Mellersta Österbotten Norra Österbotten Kajanaland Norra Karelen Södra Karelen Österbotten Norra Savolax Södra Savolax Kymmenedalen Mellersta Finland Södra Österbotten Päijänne-Tavastland Nyland - östra Egentliga Tavastland Nyland - västra Birkaland Satakunta Egentliga Finland

Texterna är tillsvidare enbart på finska i enspråkigt finska kommuner.

Ilmajoki Etelä-Pohjanmaa

Ilmajoen kirkko ja kirkonseutu

Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun: Ilmajoen kirkko ja kirkonseutu
Kuvaus
Kyrönjoen keskijuoksulla oleva Ilmajoen kirkko muodostaa entisen laajan emäpitäjän kirkko- ja asutushistoriallisen keskustan.

Kyrönjoen rantamaisemassa sijaitsevan 1760-luvun puukirkon ja tapulin lisäksi kirkkomiljööseen liittyy kirkkotarha siunauskappeleineen. Ilmajoen kirkko sijaitsee nykyisen Ilmajoen keskustaajaman eteläosassa, jokea seuraavan maantien varrella.

Ilmajoen pohjakaavaltaan ulkoviisteisen ristikirkon aumatun paanukaton keskellä on kahdeksankulmainen lanterniini. Kirkon sisätiloja on uusittu useasti. Alttari on säilynyt itä- ja eteläristin kulmauksessa. Kaiteeseen liittyvät korkeatasoiset evankelista- ja enkeliveistokset vuodelta 1766 ovat tukholmalaisen kuvanveistäjä J. Klerckin tekemät. Alttaria vastapäätä oleva saarnastuoli on vuodelta 1765. Jaakko Juhonpoika Könnin tekemä pendyylikello lehterin rintamuksessa on vuodelta 1819. Sisätilojen nykyasu, johon kuuluvat koristetaiteilija Urho Lehtisen maalaukset, on 1930-luvulta.

Kirkon vieressä on pohjalaistyyppinen renessanssitapuli, jonka kirkonkelloista kaksi on tukholmalaisen Jörgen Putenssonin valamaa 1650-luvulla.

Kirkkomaalla on Könni-suvun hautakappeli ja arkkitehti Kauno S. Kallion piirtämä ja 1939 rakennettu siunauskappeli.

Kirkon koillispuolella on nykyiselle paikalle seurakuntataloksi 1910-luvulla siirretty rakennus.
 
Historia
Isokyrön kappelina ollut Ilmajoki erotettiin omaksi kirkkoherrakunnaksi 1532. Ilmajokeen kuuluneet Alavuden, Jalasjärven, Kauhajoen, Kurikan, Peräseinäjoen ja Seinäjoen kappelit itsenäistyivät 1800-luvulla.

Ilmajoen seurakunnan järjestyksessään kolmas kirkko valmistui rakennusmestari Matti Hongan johdolla 1766. Samassa yhteydessä rakennettiin myös tapuli.

Kirkon sisätiloissa 1900-luvulla tehdyistä muutoksista viimeisin tehtiin 1998-1999. Sisätilat ovat pääosiltaan arkkitehti Kauno S. Kallion suunnitteleman ja 1934 toteutetun uudistuksen mukaisessa asussa, johon kuuluvat koristetaiteilija Urho Lehtisen maalaukset.

Seurakuntatalo rakennettiin alun perin Ala-Kiikalan pappilaksi 1830-luvulla. Nykyiselle paikalle rakennus siirrettiin 1914 ja muutettiin seurakuntataloksi ja sittemmin nuorisotilaksi.
 
Lisätietoa
Heikki Klemetti, Suomalaisia kirkonrakentajia 1600- ja 1700-luvuilla. Porvoo 1927.

Aulis J. Alanen, Ilmajoki vuoden 1809 jälkeen. Vaasa 1953.
 
kohteeseen sisältyy:  hautakappeli; hautausmaa; kellotapuli; kirkko; siunauskappeli;
ympäristön nykyluonne:  taajama;
 
Ilmajoen kirkko. Johanna Forsius 2006
Ilmajoen kirkko. Johanna Forsius 2006.
Ilmajoen kirkon siunauskappeli ja hautausmaata. Johanna Forsius 2007
Ilmajoen kirkon siunauskappeli ja hautausmaata. Johanna Forsius 2007.
 
julkaisupäivämäärä 22.12.2009
palaute kohdetiedoista
sivun alkuun
 


© Museovirasto 2009