 |
KARTSÖK |
|
Texterna är tillsvidare enbart på finska i enspråkigt finska kommuner. |
||
| Äänekoski | Keski-Suomi | |
Markkamäen omakotialue |
||
| Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun: Markkamäen omakotialue | ||
| Kuvaus | ||
| Markkamäen omakotialueen vanhin rakennuskanta on esimerkki teollisuusyritysten tukemasta sodan jälkeisestä omakotirakentamisesta. Sotien jälkeisellä asunto- ja rakennusainepulan aikakaudella järjestely on antanut työväestölle mahdollisuuden omaan asuntoon ja sitouttanut teollisuustyövoimaa tehtaaseen.
Jälleenrakennuskaudelle tyypillinen, yhtenäinen Markkamäen omakotialue sijaitsee Äänekosken keskustan pohjoispuolella viheralueiden ja uudempien asuinalueiden ympäröimänä. Asuinrakennukset ovat kiinni Mäkikadusta koilliseen lähtevien poikkikatujen linjassa ja talousrakennukset muodostavat oman rivistönsä tonttien takareunalle. Markkamäen etelärinteen alkuperäisten tonttien rakennuskanta on säilynyt yhtenäisenä; vähäinen uudisrakentaminen on keskittynyt alueen koilliskulmalle. Asuma-alueelta avautuu laaja näköala Keiteleelle. |
||
| Historia | ||
| Teollisuustoiminta alkoi Äänekoskella 1896, kun Äänekoski Aktiebolaget hankki alueelta useita maatiloja. Laajaan metsäomaisuuteen sisältyivät kosket, joiden rannalle perustettiin puuhiomo ja kartonkitehdas. Äänekosken tehtaat olivat 1941-1953 osa metalli- ja konepajateollisuudesta tunnettua Wärtsilä-yhtymää (Wärtsilä Selluloosa Oy, Äänekosken tehtaat). Wärtsilän tultua omistajaksi teollista toimintaa laajennettiin Äänekoskella 1940-luvulla sulfiittispriitehtaalla.
Äänekosken tehtaiden työntekijät asutettiin pääosin tehtaan rakennuttamiin asuntoihin, tunnetuimpia alueita olivat 1920-luvulla rakennettu Pukkimäki ja sotien jälkeen aloitettu Markkamäki, joka sai nimensä tonteille määritellystä nimellisestä yhden markan hinnasta. Sodan jälkeistä asunto- ja rakennusmateriaalipulaa helpottamaan Wärtsilä solmi 1947 perustetun omakotirakentajain yhdistyksen kanssa sopimuksen, jossa yhtiö sitoutui myymään vähintään kuusi vuotta palvelleille työntekijöille n. 1300 neliön tontin yhden markan kauppahinnasta, antamaan rahallista rakennusavustusta, rakentamaan alueen kadut ja viemäröinnin sekä avustamaan rakennusaineiden hankinnassa ja kuljetuksessa. Tehtaan teettämät puolitoistakerroksisten omakotitalojen tyyppipiirustukset valmistuivat 1944. Ensimmäiset 20 tonttia arvottiin kesällä 1947 ja hieman myöhemmin arvottiin 27 tonttia lisää. Rakentaminen alkoi samana kesänä ja ensimmäiset omakotitalot valmistuivat 1948. Markkamäen omakotialueen rakentaminen jatkui aina 1980-luvulle saakka. |
||
| Lisätietoa | ||
| Äänekosken tehtaat 75 vuotta, 1896-1971, Auer Jaakko, Tapiola 1971.
Äänekosken rakennusinventointi, Osmo Kaitalehto. Keski-Suomen museo 1981. Wärtsilä 1834-1984, Paavo Haavikko, Porvoo 1984. Timo Kantonen, Suolahden asema ja Keiteleen teollisuusperinne. Suolahden kaupunki 1997. Viestejä maisemassa. Keskisuomalainen kulttuuriympäristö. toim. Jussi Jäppinen, Jyväskylä 2006. Koivistolta Klubinmäelle - Äänekosken kulttuuriympäristöohjelma. Toim. Virva Savolainen, Saija Silen, Matleena Muhonen, Mari Murtoniemi, Äänekosken kaupunki ja Keski-Suomen ympäristökeskus 2006. Uuden Äänekosken rakennusinventointi. Juuso Väisänen, Äänekosken kaupunki ja Keski-Suomen museo 2006. |
||
| kohteeseen sisältyy: kaava-alue; työväen asuintalo; | ||
| ympäristön nykyluonne: kaupunki; | ||
Markkamäen omakotialuetta Äänekoskella. Jari Heiskanen 2007. |
Markkamäen omakotialuetta Äänekoskella. Jari Heiskanen 2007. |
| julkaisupäivämäärä 22.12.2009 | ||
| palaute kohdetiedoista | ||
| sivun alkuun | ||
SÖKALTERNATIV