Museiverket

 SÖKALTERNATIV

objekt landskapsvis
 

KARTSÖK

landskapskarta Lappland Mellersta Österbotten Norra Österbotten Kajanaland Norra Karelen Södra Karelen Österbotten Norra Savolax Södra Savolax Kymmenedalen Mellersta Finland Södra Österbotten Päijänne-Tavastland Nyland - östra Egentliga Tavastland Nyland - västra Birkaland Satakunta Egentliga Finland

Texterna är tillsvidare enbart på finska i enspråkigt finska kommuner.

Raahe Pohjois-Pohjanmaa

Iso-Kraaselin ja Taskun tunnusmajakat

Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun: Iso-Kraaselin ja Taskun tunnusmajakat
Kuvaus
Iso-Kraaselin ja Taskun tunnusmajakat ja luotsiasema ovat hyvin säilynyt kokonaisuus, joka liittyy toiminnallisena parina oleellisesti Raahen kaupunkiväylän ja meriliikenteen historiaan.

Raahen kaupungin edustalla sijaitseva Iso-Kraaseli on suuri metsän peittämä saari. Sen korkeimmalla kohdalla on tunnusmajakka ja luotsiaseman rakennukset. Tunnusmajakka eli Iso-Kraaselin pooki on noin 18 metriä korkea, 8-kulmainen ylöspäin kapeneva torni. Rakennuksen runko muodostuu sydänpuusta ja sitä tukevista 32 vinotuesta. Vain tornin yläosa on vuorattu, alaosan runkorakenne on näkyvissä. Pookin meren puoleiset sivut on maalattu valkoisiksi, muuten rakennus on punainen. Pookin vieressä on 1800-luvulla rakennettu kaksikerroksinen, matalalla tähystystornilla varustettu luotsiasema. Luotsiaseman vajarakennus ja ulkohuone ovat alkuperäiset.

Taskun puinen tunnusmajakka kuuluu Iso-Kraaselin tavoin Albin Stjerncreutzin suunnittelemien omaperäisten tunnusmajakoiden joukkoon ja kuvastaa edelleen 1800-luvun tilannetta.
 
Historia
Raahen satamasta merelle johtavista kolmesta väylästä pohjoisin merkittiin Taskun tunnusmajakalla jo 1600-luvulla. Taskun nykyinen tunnusmajakka valmistui 1853. Kun valtio lunasti Pohjanlahden merimerkit 1848, oli myös Iso-Kraaselin pohjoisosassa tunnusmajakka ja luotsiasema. Ne kuitenkin purettiin, kun uudet rakennukset valmistuivat saaren keskiosaan 1852.

Iso-Kraaselin ja Taskun tunnusmajakat eli puupookit suunnitteli Pohjanlahden merenkulkupiirin päällikkö Albin Stjerncreutz. Tunnusmajakat ja Raahen kirkko osoittivat kaupunkiin lännestä johtavan väylän kulkua. Pookin vieressä olevalta luotsiasemalta laivat luotsattiin kaupungin satamaan ja sieltä takaisin merelle.

Merenkulkulaitos luovutti rakennukset Raahen kaupungille 1983.
 
Lisätietoa
Arvokkaat maisema-alueet. Maisema-aluetyöryhmän mietintö II. Mietintö 66/1992. Ympäristöministeriö. Ympäristönsuojeluosasto. Helsinki 1993.

Pohjois-Pohjanmaan kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet. Osa 2. Pohjois-Pohjanmaan seutukaavaliitto 1993.

Seppo Laurell, Suomen majakat. Nemo. Merenkulkulaitos 1999.

Harri Nyman, Meriväylien rakennusperintö. Toim. Marja-Leena Ikkala. Museoviraston rakennushistorian osaston raportteja 21. Museovirasto 2009.
https://www.museovirasto.fi/uploads/Arkisto-ja-kokoelmapalvelut/Julkaisut/merivaylien-rakennusperinto.pdf (haettu 21.9.2018).
 
kohteeseen sisältyy:  luotsiasema; majakka;
ympäristön nykyluonne:  merialue;
 
 
julkaisupäivämäärä 22.12.2009
palaute kohdetiedoista
sivun alkuun
 


© Museovirasto 2009