Museiverket

 SÖKALTERNATIV

objekt landskapsvis
 

KARTSÖK

landskapskarta Lappland Mellersta Österbotten Norra Österbotten Kajanaland Norra Karelen Södra Karelen Österbotten Norra Savolax Södra Savolax Kymmenedalen Mellersta Finland Södra Österbotten Päijänne-Tavastland Nyland - östra Egentliga Tavastland Nyland - västra Birkaland Satakunta Egentliga Finland

Texterna är tillsvidare enbart på finska i enspråkigt finska kommuner.

Mikkeli Etelä-Savo

Kenkäveronniemen pappila

Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun: Kenkäveronniemen pappila
Kuvaus
Kenkäveronniemen pappilalla on merkittävä asema pappila-arkkitehtuurin kehityshistoriassa. Se kuvastaa erinomaisella tavalla 1800-luvun puolivälin jälkeen pappiloiden rakentamisessa tapahtunutta arkkitehtuurimuutosta; vapautumista empiren säännöistä kohti vapaampaa jäsentelyä.

Entinen Mikkelin maaseurakunnan kirkkoherran pappila sijaitsee Saimaaseen viettävän peltoaukean ympäröimänä Mikkelin keskustan kaakkoispuolella.

Pappilan päärakennus on maamme ensimmäinen uusrenessanssipappila ja tyylillisesti käänteentekevä pappila-arkkitehtuurissamme. 1869 valmistunut päärakennus on lääninarkkitehti Alfred Cavénin suunnittelema. Pihapiiri muodostuu pappilan aikaisista rakennuksista, asuintuvasta, aittarivistä, navetasta, holvatusta maakellarista, kuivaamorakennuksesta ja saunasta. Päärakennuksen ja järven välissä oleva puutarha on rekonstruoitu rakennusten korjauksen yhteydessä 1980-luvulla. Pihapiiriin on myös valmistunut uudisrakennus näyttelyitä varten.

Kenkäveronniemen pappilan merkittävyyttä lisää kaupungin läheisyydestä huolimatta säilynyt maanviljelyksen tuotantomaisema. Mikkelipuisto täydentää tulevaisuudessa pappilan kulttuurimaisemaa.
 
Historia
Pappila on sijainnut Kenkäveroniemessä ajoittain jo 1430- tai 1440–luvulta lähtien ja pysyvästi 1500–luvulta lähtien. Uusi pappilarakennus tehtiin 1700–luvun puolivälissä ja se korjattiin perusteellisesti 1784-1785. Nykyistä edeltävä päärakennus valmistui 1817.

Nykyinen pappila valmistui 1869 ja toimi kirkkoherranvirastona vuoteen 1968 saakka. Sen jälkeen se oli joitakin vuosia teollisuuskäytössä ja sen sisätilat kokivat suuria muutoksia. Pappilaa restaurointiin matkailu- ja toimintakeskukseksi arkkitehti Jaakko Merenmiehen suunnitelmien mukaan 1980-luvun lopussa.
 
Lisätietoa
Etelä-Savon rakennusperintö. Kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet. Etelä-Savon seutukaavaliiton julkaisu 114. Mikkeli 1984.

Hannele Wirilander, Mikkelin pitäjän historia. Mikkelin maalaiskunta 1982.

Arja Jokela, Kenkäveronniemen pappilan rakennushistoriallinen selvitys ja käyttösuunnitelma. Diplomityö Oulun yliopisto 1984.

Anu Soikkeli, Suomen vanhat pappilat - menneisyyden tulevaisuus. Oulun yliopisto 2000.

Mikkelin seudun maisema-alueet. Täydennysinventointi 1999. Etelä-Savon maakuntaliiton julkaisu 47:2001.

Marja Terttu Knapas et al., Suomalaiset pappilat, kulttuuri-, talous- ja rakennushistoriaa. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 1238/Tieto. 2009.
 
kohteeseen sisältyy:  navetta; pappila; pihapiiri; puisto; talousrakennus;
ympäristön nykyluonne:  kulttuurimaisema;
 
Mikkelin maaseurakunnan pappila. Elias Härö 1968
Mikkelin maaseurakunnan pappila. Elias Härö 1968.
 
julkaisupäivämäärä 22.12.2009
palaute kohdetiedoista
sivun alkuun
 


© Museovirasto 2009