 |
KARTSÖK |
|
Texterna är tillsvidare enbart på finska i enspråkigt finska kommuner. |
||
| Pori | Satakunta | |
Pihlavan saha ja asuinalueet |
||
| Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun: Pihlavan saha ja asuinalueet | ||
| Kuvaus | ||
| Pihlavan sahan ja siihen liittyvän yhdyskunnan rakennuskanta sisältää kerrostumia huomattavan pitkältä ajalta. Pihlavan 1870-luvulla perustettu saha on Porin Isonsannan ja Haukiputaan Martinniemen sahojen rinnalla ainoa säilynyt höyrysahakauden suursahan rakennus. Sahaan liittyvät Kaunismäen virkailijatalot sekä Kappalemaan ja Halssin työväenasuinalueet. Eri rakennusvaiheita edustavat alueet ilmentävät sahayhdyskunnan hierarkiaa.
Pihlavassa on vanhan 1900 valmistuneen saharakennuksen sisälle asennettu moderni sahateknologia. Nykyiseen laajuuteen saha rakennettiin 1910-luvulla. Aarne Ervi piirsi vanhaan höyrykonehuoneeseen funktionalistisen ruokalan 1949. Punatiilinen kuitulevytehdas rakennettiin 1948 arkkitehti Olav Hammarströmin piirustusten mukaan. Ranta-alueen maamerkkinä on suuri sahatavaran kuivaamo. Pihlavan tehtaan välittömässä läheisyydessä on Ahlström Osayhtiön sahan johtajan ja virkailija-asuntojen alue Kaunismäki. Tehtaanjohtajan asunto on rakennettu 1946 Alvar Aallon tyyppipiirustuksin. Kolme virkailijataloa on rakennettu 1920-luvulla arkkitehti Karl Lindahlin suunnitelmien mukaan. Virkailijoiden ketjutalon suunnitteli arkkitehti Olav Hammarström 1940-luvulla. Atriumtalojen rivin suunnitteli arkkitehti Kristian Gullichsen. Kaunismäen luoteispuolella alkaa huvila-alue, jonka huviloista kaksi liittyy Ahlström -suvun historiaan. (kts. Pihlavan huvila-alue) Sahan kaakkoispuolella on 1920-luvulla rakennettujen mansardikattoisten työväenasuntojen rivistö, Halssi. Rakennukset suunnitteli arkkitehti Karl Lindahl. Sahan eteläpuolelle jäävä Kappalemaa edustaa sahan vanhinta työväenasutusaluetta. Rakennuskannaltaan eri-ikäinen alue rakentui alunperin vapaamuotoisesti. Rakennuskanta on pääosin 1800-luvun loppupuolelta ja 1900-luvun alkupuolelta. Rakennuksissa on usein käytetty hyväksi sahalta hankittua jätepuuta. Koulurakennukset valmistuivat 1920-luvulla. |
||
| Historia | ||
| Harvaanasutun Kokemäenjoen suulle perustetun Pihlavan höyrysahan rakennutti 1874 - 1875 ruotsalaisten liikemiesten perustama Fredriksfors Osakeyhtiö. Pieniä saaria ja rantaa käsittänyt tontti vuokrattiin Rieskalan tilalta. Yhtiön vararikon jälkeen saha siirtyi Antti Ahlströmille 1889. Jo ostohetkellä saha oli Porin seudun suurimpia teollisuusyrityksiä. Ahlström modernisoi sen kannattavaksi uusimalla koneistoa, laajentamalla proomutelakkaa ja asennuttamalla sähkövalaistuksen. Sahan yhteyteen rakennettiin konepaja 1894. Saharakennukset tuhoutuivat täydellisesti tulipalossa 1900 ja rakennettiin uudelleen vielä samana vuonna. Sahaa laajennettiin 1916 ruotsalaisen Bolinder-yhtiön toimittamien piirustusten mukaan.
Sotien jälkeen merkittäviä laajennuksia olivat kuitulevytehdas 1948 ja voima-asema. Rannalla oleva suuri kuivaamo valmistui 1954. Sahan työväen asutus keskittyi sahan ympäristöön. Vanhimpia, vapaasti kasvaneita asuinalueita olivat Kappalemaan, Holman, Viinahaminan ja Sahamäen asuinalueet. Arkkitehtien suunnitelmiin perustuivat Pihlajan Halssin työväenasuinalue ja Kaunismäen tehtaan johdolle ja virkailijoille tarkoitetut asunnot. Tehtaan ympärille kehittyi pieni teollisuustaajama, jossa tehdas huolehti alkuaikoina useista yhteiskunnalle kuuluvista toiminnoista. Saha rakennutti mm. ensimmäisen koulun 1800-luvun loppupuolella. Pihlava oli pitkään Ahlström yhtiön tuotannoltaan suurin saha. Se jatkaa edelleen toimintaansa uusimmalla sahatekniikalla varustettuna. |
||
| Lisätietoa | ||
| Antti Mattila, Pihlavan tehtaat 1875-1975, Pori 1975.
Anneli Karvinen, Pihlavan tehdasyhdyskunnan kehitys. - Satakunnan museo 1976. Satakunnan rakennusperinne, Satakunnan seutukaavaliitto A:177. Pori 1990. Per Schybergson, Työt ja päivät. Ahlströmin historia 1851 - 1981. Vammala 1992. Timo Kantonen, Satakunta sahaa Suomessa, Kulttuurihistoriallisesti merkittäviä saharakennuksia ja -ympäristöjä, Helsinki 1996. Toiveet ja todellisuus. Satakunnan rakennusperinnön hoito-projekti 1998-2000. Loppuraportti. Toim. Minna Linnala ja Liisa Nummelin. Satakunnan museon julkaisuja 13/2000. Pihlavan Kaunismäki puutarhainventoinnin loppuraportti, Turun yliopisto, kulttuurituotanon ja maisemantutkimuksen laitos, 2005. Lauri Putkonen, Satakunnan rakennusperintö. Satakuntaliitto. Painamaton inventointi 2005. |
||
| kohteeseen sisältyy: pienasumus; puunjalostustehdas; saha; saha; työväen asuintalo; voimalaitos; | ||
| ympäristön nykyluonne: taajama; | ||
| julkaisupäivämäärä 22.12.2009 | ||
| palaute kohdetiedoista | ||
| sivun alkuun | ||
SÖKALTERNATIV