Museiverket

 SÖKALTERNATIV

objekt landskapsvis
 

KARTSÖK

landskapskarta Lappland Mellersta Österbotten Norra Österbotten Kajanaland Norra Karelen Södra Karelen Österbotten Norra Savolax Södra Savolax Kymmenedalen Mellersta Finland Södra Österbotten Päijänne-Tavastland Nyland - östra Egentliga Tavastland Nyland - västra Birkaland Satakunta Egentliga Finland

Texterna är tillsvidare enbart på finska i enspråkigt finska kommuner.

Kouvola Kymenlaakso

Kuusankosken - Kymintehtaan teollisuusympäristö

Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun: Kuusankosken - Kymintehtaan teollisuusympäristö
Kuvaus
Kymin ja Kuusankosken paperitehtaiden perustamistoimet 1872 ovat merkittävä vaihe tuotantoalan läpimurrossa Suomessa. Tehdasyhdyskunnan eri osa-alueet sisältävät joko tehdasyhtiön toteuttamaa tai eri muodoin tukemaa eri aikakausilta periytyvää rakennustoimintaa, jolla on huomattavaa kulttuurihistoriallista merkitystä teollisuushistorian ja teollisen maiseman sekä yhtiön asuinrakentamisen kannalta.

Kuusankosken paperiteollisuusyhdyskunta on kasvanut molemmin puolin Kymijokea siten, että keskustaajama palveluineen sijoittuu laveasti Kuusaansaaren luoteispuolelle. Kuusaansaari ja sen eteläpuolinen Kymintehdas muodostavat teollisuushistoriallisen ytimen ja maiseman kiinnekohdan. Kuusaansaaren tuotantoalueen rakennukset ovat 1880-luvulta aina 1940-luvulle, kuten Kymintehtaan puolella sijaitsevat rakennuksetkin vesivoimalaitoksineen ja 1930-luvun pääkonttoreineen.

Tuotantoalueen tuntumassa ovat Mustavuoren huvilamaiset virkailija-asunnot 1900-luvun alusta. Tehtaan klubi Koskela ja itäpuoliset asunnot ovat edustavaa sodanjälkeistä rakentamista. Koskenranta on puistomainen johtajiston asuinalue 1800- ja 1900-luvun vaihteesta. Lauttakadun, Marskinkadun ja Niementien varteen sekä Puistokadun - Kansatien tienoolle sijoittuvat eri ikäiset asuinrakennukset kerrostaloista puutaloihin.

Yhtiön julkisluontoisia rakennushankkeita ovat mm. monumentaalinen kaupungintalo ja yhtiön ammattikoulu. Kirkko sijaitsee Valtakadulla kaupungintalon lähellä, korkeiden puiden keskellä jykevästi aidatulla tontillaan. Kirkko on muodoltaan päätytornillinen pitkäkirkko, jonka siipirakennuksessa on seurakuntasali. Ulkoseinien tiilet ovat kevyesti slammatut ja niitä ryhmittävät vaaleat liseenit ja korkeat kapeat ikkunat.

Asuinalueet muodostavat yhtenäisiä taloryhmiä ja aluekokonaisuuksia. Länsi-Naukio on 1922 - 1923 rakennettu työväenasuinalue. Sitä täydentävät Naukiontien paritalot 1940-luvun lopulta. Aluetta sivuava kevyenliikenteen väylä seuraa kapearaiteisen junaradan linjausta. Sudeetti edustaa yhtiön korkeatasoista asuntotuotantoa vuoden 1945 vaiheilta. Yhtenäinen, alkujaan kuudenkymmenen yhden perheen asunnon pientaloalue on säilyttänyt ominaispiirteensä hyvin.

Kotiseututaloksi siirretty kansallisromanttinen kansakoulu ja Kettumäen työväenasuntomuseo todistavat tehdasyhteisön oman perinteen tallentamisesta.
 
Historia
Kymin ja Kuusankosken paperitehtaat perustettiin 1872. Paperikonesalit voimalaitoksineen ja muine osastoineen sijoitettiin reunustamaan koskea sen molemmin puolin, mikä teki Kuusankosken tehdasmaisemasta yhden tunnusomaisimmista suomalaisessa teollisuudessa. Tehtaat yhdistyivät 1904 Kymiyhtiöksi, johon sisältyi kolmantena yksikkönä pohjoisempi Voikkaan tehdas (Ks. Voikkaan teollisuusalue -kohde). Pääosa entisistä Kymiyhtiön tuotantolaitoksista alkoi toimia vuodesta 1996 alkaen osana UPM-Kymmenettä.

Kuusankosken teollisuuspaikkakunta erotettiin itsenäiseksi seurakunnaksi 1919 osista Valkealan ja Iitin seurakuntia. Arkkitehti Armas Lindgrenin suunnittelema kirkko valmistui 1929. Kymiyhtiön sosiaalinen rakennustoiminta työväestönsä asuinolojen parantamiseksi oli poikkeuksellisen laajaa ja edistyksellistä läpi 1900-luvun alkupuoliskon. Yhtiön vaikutus koko yhdyskunnan rakenteeseen ja rakennushankkeisiin oli vahvaa 1950-luvulle saakka.
 
Lisätietoa
Veikko Talvi, Kymin Osakeyhtiö 1872-1972. Helsinki 1972.

Veikko Talvi, Pohjois-Kymenlaakson teollistuminen. Kymin Osakeyhtiön historia 1872 - 1913. Kouvola 1979.

Riitta Nikula, Armas Lindgren 1874-1929 Arkkitehti Architect. Suomen rakennustaiteen museon monografiasarja 1987.

Kymenlaakson rakennuskulttuuri. Kymenlalakson seutukaavaliiton julkaisu A:26 1992.

Kuusankosken kaupunki keskustan osayleiskaava. Tavoitteet - mitoitus - osayleiskaavaehdotus. Kaupunginhallitus luonnos 4.12.1995.

Henrik Wager, Fabriken och staden: Kymmene Aktiebolag och uppbyggandet av Kuusankoski från 1872 till 1950-talet: ett led i Finlands modernisering och urbanisering. Helsinki 1999.

Kymenlaakson teollisuusperinteen kartoitus. Kymenlaakson liitto. Kuvaja Consulting Oy 2003.

Marja Terttu Knapas ja Soile Tirilä, Suomalaista kirkkoarkkitehtuuria 1917-1970. Museoviraston rakennushistorian osaston julkaisuja 30. Helsinki 2006.
 
kohteeseen sisältyy:  asuinkerrostalo; kauppa- ja liikerakennus; kaupungintalo; kirkko; koulu; muu hallintorakennus; puunjalostustehdas; työväen asuintalo;
ympäristön nykyluonne:  kaupunki;
 
Karttarajaus on Kettumäen työväenmuseoalueen osalta virheellinen. Oikea paikannus on pohjoisempi mäkialue, jolla museorakennukset sijaitsevat. Ketturaitin rakennukset eivät kuulu kohteeseen.
 
Kymintehtaan vanhimmat rakennukset sijaitsevat Kuusaansaarella. Hannu Vallas 1997
Kymintehtaan vanhimmat rakennukset sijaitsevat Kuusaansaarella. Hannu Vallas 1997.
Kuusankoski ja Kymintehtaat. Hannu Vallas 1997
Kuusankoski ja Kymintehtaat. Hannu Vallas 1997.
Kuusankosken kirkko. Martti Jokinen 2001
Kuusankosken kirkko. Martti Jokinen 2001.
 
julkaisupäivämäärä 22.12.2009
palaute kohdetiedoista
sivun alkuun
 


© Museovirasto 2009