 |
KARTSÖK |
|
Texterna är tillsvidare enbart på finska i enspråkigt finska kommuner. |
||
| Sastamala | Pirkanmaa | |
Kaltsilan, Uudenkylän ja Vanhankylän viljelymaisema |
||
| Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun: Kaltsilan, Uudenkylän ja Vanhankylän viljelymaisema | ||
| Kuvaus | ||
| Kaltsila, Uusikylä ja Vanhakylä ovat keskiaikaisia maarekisterikyliä. Kolmen lähekkäin sijoittuneen kylän muodostama hyvin säilynyt kylämaisema on syntynyt isonjaon jälkeen, jolloin talot rakennettiin lähemmäksi peltoja.
Kaltsilan kylä sijaitsee Kotojärven rannalla. Uudenkylän taloja on Kotojärvestä Rautaveteen laskevan laskuojan, Harjastenojan, varrella. Vanhankylän talot jäävät alueen länsiosaan. Kylien maisemakuvalle ovat ominaisia korkeat, havumetsän peittämät mäet ja niiden väliin jäävät järveä kohti loivasti viettävät viljelysmaat, joita metsäsaarekkeet katkovat. Kantatilat sijaitsevat peltojen yhteydessä mäenkumpareilla ja maiseman muotoja seuraavien paikallisten hiekkateiden varsilla. Perinteistä rakennuskantaa on säilynyt mm. Vanhankylän ja Rosilan ratsutiloilla sekä Sallin ja Punton talonpoikaistiloilla. Kantatilojen pihapiirissa on säilynyt asuinrakennuksia 1800-luvun alkupuolelta ja talousrakennuksia 1700-luvulta. Uudet päärakennukset ovat pääasiassa 1800-luvun lopulta ja 1900-luvun alkupuolelta. Kylässä on säilynyt myös jonkin verran vanhoja mökkiläisasumuksia Rosilan ja Vanhankylän tienoilla. Kyläasutukseen liittyy myös perinteisellä paikallaan seisova Rosilan jalkamylly 1820-luvulta. |
||
| Historia | ||
| Tyrvään pitäjän Kaltsilan kylä asutettiin viimeistään varhaiskeskiajan kuluessa. Kaltsilassa oli 1560-luvulla viisi taloa. Tiivis ryhmäkylä peltoineen sijaitsi Kotojärven (ent. Rudasjärvi) rannalla olevalla matalalla harjanteella. Uudenkylän tiivis kylä sijaitsi Harjastenojan varrella olevalla pienellä mäellä. Kylässä oli 1560-luvulla kuusi taloa. Vanhassakylässä oli neljä taloa 1560-luvulla. Kylien pohjoispuolelle raivattiin 1600-luvulla Tyrväästä Vesilahdelle vievä ns. Narvanmatkantie. Tiivis kylämaisema hajosi isonjaon jälkeen kantatalojen muuttaessa lähemmäksi peltovainioitaan. Kaltsilan taloista Rosila jäi vanhaan kyläkeskustaan.
Kaltsilan kansakoulu valmistui 1910. Vanhankylän päärakennus rakennettiin 1925 (H. Tiitola) ja pirttirakennus 1800-luvun alkupuolella. Rosilan päärakennus valmistui 1898, pirttirakennus 1827 ja vilja-aitta 1779. Sallin päärakennuksen hirsirunko rakennettiin 1877, ulkoasu valmistui 1913 muutoksessa ja aitat rakennettiin 1700-luvulla. Punton tilan päärakennuksen runko valmistui 1800-luvun alussa. Nykyasuun rakennus saatettiin 1914, jolloin rakennettiin myös toinen asuinrakennus. Tilan aitoista kaksi valmistui 1793 ja yksi 1804. Rosilan jalkamyllyä uusittiin 1895 ja 1930. |
||
| Lisätietoa | ||
| Suomen asutus 1560-luvulla. Kartasto. Suomen historiallinen seura. Käsikirjoja VII. 1973.
Suomen asutus 1560-luvulla. Kyläluettelot. Helsingin yliopiston historian laitos. Julkaisuja n:o 4. 1973. Kuninkaan kartasto Suomesta 1776-1805, toim. Timo Alanen ja Saulo Kepsu. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 505. Tampere 1989. Juhani Piilonen, Sastamalan historia 3. 1860-1920. Sastamalan historiatoimikunta. Vammala 1997. |
||
| kohteeseen sisältyy: koulu; kylä; pihapiiri; talonpoikaistalo; | ||
| ympäristön nykyluonne: agraarimaisema; | ||
Kaltsilan vanha kyläkeskusta. Jari Heiskanen 2007. |
Kaltsilan kylän asuinrakennuksia. Jari Heiskanen 2007. |
Uudenkylän Punton tilakeskus. Jari Heiskanen 2007. |
| julkaisupäivämäärä 22.12.2009 | ||
| palaute kohdetiedoista | ||
| sivun alkuun | ||
SÖKALTERNATIV