Museiverket

 SÖKALTERNATIV

objekt landskapsvis
 

KARTSÖK

landskapskarta Lappland Mellersta Österbotten Norra Österbotten Kajanaland Norra Karelen Södra Karelen Österbotten Norra Savolax Södra Savolax Kymmenedalen Mellersta Finland Södra Österbotten Päijänne-Tavastland Nyland - östra Egentliga Tavastland Nyland - västra Birkaland Satakunta Egentliga Finland

Texterna är tillsvidare enbart på finska i enspråkigt finska kommuner.

Kurikka Etelä-Pohjanmaa

Panttilan kylä ja Kurikan lakkitehdas

Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun: Panttilan kylä ja Kurikan lakkitehdas
Kuvaus
Panttilan kylässä on edustavia talonpoikaisia pihapiirejä komeine pohjalaistaloineen sekä maaseudun varhaista teollisuutta edustava Kurikan lakkitehtaan alue moderneine teollisuusrakennuksineen. Kurikan lakkitehdas on ollut aikanaan tuotannostaan tunnettu, suhteellisen suurin alan tuotantolaitos.

Panttila on tiivis kylä Kyrönjokilaakson maisema-alueella. Kylä on muodostunut Koskenkorvalta Kurikkaan vievän maantien ja Kyrönjokeen laskevan syväuomaisen Nenättömänluoman risteykseen.

Vanhaa talonpoikaista rakentamistapaa on ennen muuta Koiviston, Iso-Koiviston, Koski-Koiviston ja Latva-Koiviston tiloilla sekä Rinta-Hirvelän, Latva-Hirvelän ja Keski-Panttilan pihapiireissä. Kylän kaupat ovat keskittyneet maantien varteen luoman eteläpuolelle.

Luoman rannalla on Kurikan Lakkitehtaan alue, jossa 1928 rakennettu vanha tehdas ja arkkitehti Aarne Ervin 1938 suunnittelema tehdasrakennus muodostavat yhtenäisen seinämän luoman suuntaan. Ervin 1939 ja 1941 suunnittelemat tehtaan johtajien asuinrakennukset ovat luomaan laskevassa puistossa.
 
Historia
Kyrönjoen yläjuoksulla sijaitseva Kurikan alue sai ensimmäiset talot 1400-luvulla. Nykyisen Panttilan alueella sijaitsevassa Nenättömän kylässä oli 1560-luvulla jo 12 taloa.

Lakkitehdas aloitti toimintansa Panttilan kylässä 1899. Tehdas rakennettiin 1900-luvun alussa Koski-Koiviston tilalle. Kurikan lakkitehdas oli 1930-luvulla maamme suurimpia vaatetustehtaita ja se työllisti parhaimmillaan 300 henkeä. Viime sotien aikana tehdas vaatetti Suomen armeijaa. Halpatuonnin ja kiristyneen kilpailun vuoksi lakkitehdas lopetti toimintansa 1975.
 
Lisätietoa
Suomen asutus 1560-luvulla. Kartasto. Suomen historiallinen seura. Käsikirjoja VII. 1973.

Suomen asutus 1560-luvulla. Kyläluettelot. Helsingin yliopiston historian laitos. Julkaisuja n:o 4. 1973.

Osmo Rinta-Tassi, Kurikan historia esihistoriasta Suomen sotaan. Kurikan kaupunki 1980.

Mikko Ranto, Kurikan-Ilmajoen jokimaisemasuunnitelma. Länsi-Suomen ympäristökeskus 1999.

Helena Teräväinen, Lakiaa ja komiaa. Kohti kulttuuriympäristön uusia arvoja Etelä-Pohjanmaalla. Länsi-Suomen ympäristökeskus 2003.
 
kohteeseen sisältyy:  kylä; muu teollisuusrakennus; pihapiiri; puisto; talonpoikaistalo;
ympäristön nykyluonne:  agraarimaisema;
 
 
julkaisupäivämäärä 22.12.2009
palaute kohdetiedoista
sivun alkuun
 


© Museovirasto 2009